"Kuplasta kuplaan" kerrostalohuoneistojen hintamuutokset Suomessa rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta nykypäivään

Asuntomarkkinoiden terve kehitys on tärkeää kansantaloudelle ja tämän vuoksi on olennaista ymmärtää niiden käyttäytymistä eri suhdanteissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää keskeisten makrotalouden muuttujien vaikutuksia kerrostalohuoneistojen hintojen muutoksiin Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa t...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Vänskä, Lauri
Muut tekijät: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2013
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41763
Kuvaus
Yhteenveto:Asuntomarkkinoiden terve kehitys on tärkeää kansantaloudelle ja tämän vuoksi on olennaista ymmärtää niiden käyttäytymistä eri suhdanteissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää keskeisten makrotalouden muuttujien vaikutuksia kerrostalohuoneistojen hintojen muutoksiin Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan asuntomarkkinoiden tehokkuutta ja kehitystä sekä pohditaan osakeasuntoa potentiaalisena sijoituskohteena. Tutkimus on kvantitatiivinen ja perustuu aikasarjojen analyysiin. Tutkimuksen kohteena ovat kerrostaloyksiöt ja -kaksiot. Mahdollisimman homogeenisen hinta-aineiston käsittelemiseksi tutkimuksessa keskitytään viiden kasvukeskuksen kerrostalohuoneistoihin. Hintojen muutoksia selvitetään seuraavilla makromuuttujilla: asuntolainakanta, bruttokansantuote, inflaatio, korkotaso, osakemarkkinaindeksi sekä rahan määrä. Aineisto sisältää neljännesvuosihavainnot vuosilta 1988-2012. Tutkittavien muuttujien vuorovaikutussuhteita selvitetään korrelaatiokertoimen sekä monimuuttujaregressiomallin avulla. Tulosten mukaan makrotalouden muuttujien muutokset vaikuttavat eniten huoneistojen hintoihin Helsingissä, tämän jälkeen Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja vähiten Oulussa. Lisäksi havaittiin, että kaksioiden asuntomarkkinat ovat stabiilimmat kuin yksiöiden. Korrelaatioanalyysin tuloksiin perustuen makromuuttujien riippuvuus huoneistojen aggregaattihintoihin on selvää asuntolainakannan, osakemarkkinakehityksen sekä bruttokansantuotteen osalta. Regressioanalyysissä puolestaan ilmeni, että välittömiä muutoksia huoneistojen hinnoissa saavat aikaan muutokset asuntolainakannassa, bruttokansantuotteessa, inflaatiotasossa sekä osakemarkkinakehityksessä. Korkotason muutoksen negatiivinen vaikutus ilmeni, mutta tulokset jäivät kyseisen muuttujan osalta heikoiksi. Yhteenvetona todetaan, että tutkittujen muuttujien kehitys on mahdollistanut huoneistojen hintojen jatkuvan nousun. Jotta pystyttäisiin minimoimaan mahdollisen yliarvostuksen purkautumisen aiheuttamat negatiiviset seuraamukset, tulisi meidän kehittää ja ottaa käyttöön työkaluja, joiden avulla voisimme parantaa asuntojen hintavakautta ja näin edistää kansantalouden tasapainoa.