| Summary: | Tutkimukseni asettuu osaksi kasvatuksen suuntaa pohtivan kriittisen
pedagogiikan tutkimusperinnettä. Uusliberalististen vaikutteiden ja globaalin
markkinatalouden myötä Suomi on orientoitunut yhä selvemmin
kilpailuyhteiskunnaksi hyvinvointivaltion sijaan. Suunnanmuutos on
tapahtunut myös koulutuspoliittisella tasolla ilman selkeää käännekohtaa.
Seurauksiin on kuitenkin hiljalleen herätty. Näin ollen myös suunnan
kriittinen arviointi on tullut mahdolliseksi. Tarkastelenkin tutkimuksessani sitä,
mikä on kasvatuksen ja koulutuksen tila, rooli ja suunta kilpailuyhteiskunnassa
Helsingin Sanomissa vuosina 2008-2012 käydyn keskustelun perusteella.
Aineisto koostuu kaikkiaan 50 Helsingin Sanomissa ilmestyneestä
mielipidetekstistä ja pääkirjoituksesta, jotka antavat äänen eri alojen
asiantuntijoille, opettajille, eturyhmille sekä muille kasvatuksesta ja
koulutuksesta kiinnostuneille.
Teoriaohjaavaa sisällönanalyysia väljänä teoreettisena kehyksenä käyttäen
järjestin aineiston seuraaviin teemoihin: koulujen eriytyminen,
suorituskeskeisyys, elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen vs. sivistys,
koulujen (kansain)välinen kilpailu, ulkoistaminen ja opetuksen tehostaminen
sekä kilpailukyky. Tämän jälkeen käsittelin aineistoa ja kriittisesti
orientoitunutta kirjallisuutta rinnakkain, jonka perusteella muodostin viisi
aihepiiriä: kilpailu kilpailuyhteiskunnassa, kasvatuksen ja koulutuksen kilpailukyky?
menestymisen pakko, yksilöllisyyttä ja laatua tasa-arvon kustannuksella? sekä
kasvatuksen ja koulutuksen suunta? Aineiston ja tutkijoiden välisen vuoropuhelun
avulla pyrin selvittämään kasvatuksen ja koulutuksen kohtaamia haasteita ja
ongelmakohtia, joita kilpailuyhteiskunnallinen orientaatio on tuonut tullessaan.
Tutkimukseni perusteella kasvatuksen ja koulutuksen tila näyttää
ongelmalliselta. Tämä ongelmallisuus juontuu kilpailuyhteiskunnan
”arvomaailman” ja kasvatuksen ja koulutuksen kentän kohtaamattomuudesta.
Kasvatuksen ja koulutuksen kenttää koettelevat myös ristiriitaiset odotukset ja
päämäärät. Kasvatuksen ja koulutuksen suunta aiheuttaakin tyytymättömyyttä
ja epävarmuutta. Toisaalta katsotaan, että olisi myös kovan
kilpailuyhteiskunnan etu nähdä kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä
mahdollisimman laajasti.
|
|---|