| Yhteenveto: | Huippu-urheilu on edelleen tärkeässä roolissa suomalaisille ja urheilijoiden menestymistä kansainvälisellä tasolla toivotaan kaikissa maamme ikäryhmissä. Urheilu-uran päättyminen ja työelämään siirtyminen on kuitenkin haasteellinen vaihe usean huippu-urheilijan elämässä, sillä urheilu-urien aikana urheilijoilla on harvoin aikaa olla normaalissa palkkatyössä.
Tutkimusta varten haastateltiin kuusi entistä huippu-urheilijaa, jotka kaikki olivat kilpailleet yksilölajeissa. Lisäksi jokaisen huippu-urheilijan esimiestä haastateltiin tutkimusta varten. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tässä tutkimuksessa on pyritty selvittämään huippu-urheilijoiden tärkeimpiä sidosryhmiä heidän urheilu-uransa eri vaiheissa sekä huippu-urheilijoilta on selvitetty heidän omia näkemyksiään urheilun kautta oppimistaan taidoista/luonteenpiirteistä ja niiden hyödyntämisestä työelämässä. Lisäksi huippu-urheilijoiden esimiehiltä on pyritty selvittämään heidän näkemyksiään huippu-urheilijoista työntekijöinä ja syitä, jotka ovat johtaneet huippu-urheilijan palkkaamiseen.
Tutkimuksen tuloksina määriteltiin huippu-urheilijoiden tärkeimmät sidosryhmät urheilu-uran eri vaiheisiin. Huippu-urheilun kautta urheilijat olivat kehittäneet useita hyödyllisiä taitoja/luonteenpiirteitä, joita he olivat onnistuneesti kyenneet siirtämään työskentelyyn työelämässä. Tätä seikkaa tukivat vahvasti myös esimiesten näkemykset huippu-urheilijoista työntekijöinä. Esimiehet pitivät huippu-urheilutaustaa ehdottoman positiivisena tekijänä, mutta rekrytointiprosessin kannalta huippu-urheilutaustaa tärkeämpinä tekijöinä nähtiin substanssiosaaminen/aiempi työkokemus sekä muut persoonallisuuteen vaikuttavat tekijät. Tutkimuksessa on myös esitelty jatkotutkimusehdotuksia.
|
|---|