| Summary: | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää nuorisojärjestöjen näkemyksiä nuorten osallistumisesta
nuorisojärjestötoimintaan. Tutkimukseni tarkastelee myös järjestöjen kokemuksia
demokratiakasvatuksesta ja omasta roolistaan tässä tehtävässä. Lisäksi tutkimukseni
selvittää nuorisojärjestöjen sisäistä demokratiaa.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja menetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa
sisällönanalyysia. Aineistona on järjestöjen omat, alkusyksystä 2012 kerätyt, vastaukset,
joissa järjestöjen keskustoimistot pohtivat oman järjestönsä suhdetta kolmeen edellä
mainittuun teemaan. Tutkimuksessani on huomioitava, että aineistona ovat järjestöjen
keskustoimistojen näkemykset toiminnasta. Laadullinen tutkimus on antaa mahdollisuuden
tulkita erilaisia mielipiteitä eri näkökulmista käsin.
Tutkimustuloksissa näkyy järjestöjen halu helpottaa jäsenistön ja nuorten osallistumista
järjestötoimintaa avoimen tiedotuksen kautta. Järjestöt painottavat, että
vaikutusmahdollisuuksia on, mutta ne ovat osaksi byrokraattisia.
Kärkiajatuksena hahmotin osallistumisen, demokratiakasvatuksen ja sisäisen demokratian
kietoutumista yhteen. Lisäksi vaikuttaminen kytkeytyy nykyään osallisuuden ja aktiivisen
kansalaisuuden käsitteiden taakse, eikä puhtaasti poliittiseksi vaikuttamiseksi.
Politiikka koetaan negatiivisena asiana etenkin nuorison keskuudessa, ja politiikan sijaan
puhutaan aktiivisesta kansalaisuudesta (aktiivisen kansalaisuuden ollessa käsitteenä laaja).
Mielipideilmaston vaihtumisen ja muuttamisen taustalla voidaan ajatella olevan
demokratiakasvatuksen, jonka avulla ennakkoluuloja voidaan karistaa. Sisäinen
demokratia linkittyy tutkimuksessani oligarkiaan. Onko harvainvalta järjestöjen
todellisuus? Toimintakykyinen järjestö vaatii teoreettisesti harvainvaltaa ja aineistoni ei
pystynyt esittämään näkemyksiä todellisesta vallankäytöstä.
|
|---|