Svensklärarnas skrivundervisning på gymnasienivå

Tämän tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia kirjoittamistehtäviä ja työskentelytapoja lukion ruotsinopettajat käyttävät opettaessaan kirjoittamista, sekä selvittää, ovatko opettajat huomanneet joidenkin tehtävätyyppien tai työtapojen olevan oppimisen kannalta tehokkaampia kuin toisten....

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Virtanen, Marja
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:swe
Published: 2013
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41660
Description
Summary:Tämän tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia kirjoittamistehtäviä ja työskentelytapoja lukion ruotsinopettajat käyttävät opettaessaan kirjoittamista, sekä selvittää, ovatko opettajat huomanneet joidenkin tehtävätyyppien tai työtapojen olevan oppimisen kannalta tehokkaampia kuin toisten. Tarkoituksena oli myös saada selville, eriyttävätkö opettajat kirjoittamisen opetusta sekä kuinka paljon ylioppilaskirjoitukset vaikuttavat opetukseen. Tutkielma toteutettiin kyselytutkimuksena, ja sen aineistona olivat 19 ruotsinopettajan kyselylomakevastaukset, jotka kerättiin joulukuun 2012 aikana Suomen Ruotsinopettajien liiton sähköpostilistan kautta. Kyselykaavake sisälsi kahdeksan väittämää ja kuusi avointa kysymystä. Opettajien vastaukset analysoitiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin keinoin. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että opettajat ovat pyytäneet oppilaitaan itse korjaamaan kirjoitelmiensa virheet, ja lisäksi he ovat hyödyntäneet tietotekniikkaa kirjoittamisen opetuksessa. Sen sijaan ryhmäkirjoittamista opettajat ovat käyttäneet opetuksessaan vähemmän. Opettajat kertoivat käyttävänsä myös oppikirjan ulkopuolisia kirjoittamistehtäviä, kuten vanhojen ylioppilaskokeiden tehtäviä sekä itse keksimiään harjoituksia. Vastaajien mielestä oppimisen kannalta tehokkaimpia työskentelytapoja ovat ohjattu kirjoittaminen ja prosessikirjoittaminen. He kokivat tärkeäksi myös sen, että kirjoittamistehtävien aiheet ovat nuoria kiinnostavia. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että noin puolet vastaajista eriyttää kirjoittamisen opetusta ruotsintunneilla. Eriyttämisen keinoista nousivat esille erityisesti sanamäärän sääteleminen ja useamman, vaikeustasoltaan erilaisen, kirjoitelmaotsikon antaminen. Ylioppilaskirjoitusten vaikutus näkyi selvästi sekä opettajien valitsemissa työtavoissa että kirjoittamistehtävissä. Tulokset viittaavat siihen, että oppikirja ei välttämättä ole tärkein apuväline kirjoittamisen opetuksessa, sillä oppikirjan tehtävien ohella ruotsinopettajat käyttävät myös muita kirjoittamistehtäviä. Oppimisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että opettajat hyödyntävät monipuolisia työskentelytapoja ja tehtäviä sekä ottavat huomioon oppilaiden erilaisuuden. Työskentelytapojen vaihtelu ja jopa niiden yhdistely saattavat tehdä oppitunneista myös mielekkäämpiä ja kiinnostavampia. Tulevissa tutkimuksissa olisi mielenkiintoista selvittää esimerkiksi eri vieraiden kielten välisiä eroja kirjoittamisen opetuksessa.