Sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen

Kestävyysurheilussa harjoitusmäärät ovat usein suuria, sillä kestävyysominaisuuksien kehittyminen vaatii runsasta ja monipuolista harjoittelua. Elimistöön kohdistuvan kokonaiskuormituksen hallinta on kuitenkin haastavaa, sillä keho ei erottele fyysistä stressiä psyykkisestä. Autonominen hermosto on...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Heikura, Ida
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2013
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41526
_version_ 1826225818501644288
author Heikura, Ida
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Heikura, Ida Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Heikura, Ida Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Heikura, Ida
datasource_str_mv jyx
description Kestävyysurheilussa harjoitusmäärät ovat usein suuria, sillä kestävyysominaisuuksien kehittyminen vaatii runsasta ja monipuolista harjoittelua. Elimistöön kohdistuvan kokonaiskuormituksen hallinta on kuitenkin haastavaa, sillä keho ei erottele fyysistä stressiä psyykkisestä. Autonominen hermosto on herkkä reagoimaan elimistöön kohdistuvaan kuormitukseen. Sykevaihtelun on havaittu kuvastavan hyvin etenkin parasympaattisen hermoston toimintaa levon ja kevyen liikunnan aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko sykevaihtelun avulla ennustaa tulevaa kestävyysharjoitteluvastetta. Menetelmät. Tutkittavat olivat kestävyysjuoksutaustan omaavia (n = 40) kestävyyskuntoilijoita (ikä 35.0 ± 7.9 vuotta, pituus 171.0 ± 8.5 cm, paino 69.1 ± 11.4 kg), joista 20 naisia ja 20 miehiä. Tutkimusjakso oli kestoltaan kahdeksan viikkoa ja painotus oli peruskestävyysalueen ja aerobisen kynnyksen tuntumassa tapahtuvassa harjoittelussa. Keskimääräisiä harjoituskertoja viikossa oli 3-6. Yönaikaista ja ortostaattista sykevaihtelua mitattiin Garmin 610-sykemittarilla ja sykekeräykset analysoitiin Firstbeatin SPORTS-ohjelmistolla. Sykedatasta analysoitiin seuraavat muuttujat: leposyke (HR), matalataajuuksinen sykevaihtelu (LF), korkeataajuuksinen sykevaihtelu (HF) ja kokonaissykevaihtelu (TP = LF + HF). Ennen ja jälkeen kahdeksan viikon harjoitusjakson suoritettiin maksimaalinen hapenottokykytesti juoksumatolla uupumukseen asti. Tulokset. Lähtökunnon taso oli yhteydessä ortostaattisiin syke- ja sykevaihteluarvoihin makuun (HR, LF: p < 0.01; HF,: p < 0.05) ja seisonnan (LF, HF, TP: p < 0.05) aikana. Yhteys oli positiivinen sykevaihtelun ja negatiivinen sykkeiden osalta. Peräkkäiset yö- ja ortostaattiset makuukeräykset olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa (p < 0.01). Kuntomuutos oli tilastollisesti merkitsevää muiden paitsi suhteellisen VO2max:n kohdalla (VO2max l/min Δ: -1.6 ± 4.5 %, p < 0.05; maksimivauhti (Vmax) Δ: 3.0 ± 2.6 %, p < 0.001; anaerobinen kynnysvauhti (VAnK) Δ: 4.3 ± 3.7 %, p < 0.001; aerobinen kynnysvauhti (VAerK) Δ: 5.6 ± 4.4 %, p < 0.001). Kuntomuutos oli kääntäen yhteydessä yöllisiin sykevaihtelumuuttujiin koko ryhmän ja naisten kohdalla (HR: p < 0.05, LF: p < 0.01, HF: p < 0.05, TP: p < 0.01) sekä ortostaattiseen makuukeräyksen HF-arvoon (p < 0.05). Sykkeiden osalta yhteys oli positiivinen. Yöllinen LF korreloi negatiivisesti Vmax:n muutoksen kanssa koko ryhmällä (p < 0.05), naisilla anaerobisen kynnyksen vauhdin muutos oli negatiivisesti yhteydessä ortostaattisen makuusykkeen kanssa (p < 0.05). Miehillä löytyi positiivinen yhteys VO2max:n muutoksen ja yön HF:n väliltä (p < 0.05) sekä negatiivinen yhteys Vmax:n muutoksen ja yön LF:n (p < 0.05) ja TP:n (p < 0.05) sekä ortostaattisen makuukeräyksen HF:n (p < 0.05) ja TP:n (p < 0.05) väliltä. Pohdinta ja johtopäätökset. Sykevaihtelu lähtötilanteessa oli positiivisessa yhteydessä kuntotasoon. Lisäksi yöllinen ja ortostaattisen makuukeräyksen aikainen syke ja sykevaihtelu olivat positiivisessa yhteydessä toisiinsa. Varsinkin yönaikainen sekä ortostaattisen makuukeräyksen LF olivat yhteydessä kestävyyskunnon muutokseen harjoitusjakson aikana siten, että henkilöillä, joilla oli enemmän sykevaihtelua, kestävyyskunnon muutokset olivat vähäisimpiä. Yhteys oli naisilla selkeämpi kuin miehillä. Sykevaihtelun avulla saattaa olla mahdollista ennustaa tulevaa harjoitteluvastetta, sillä tulosten mukaan yhteys näiden välillä on olemassa. Tosin tässä tutkimuksessa yhteys oli negatiivinen johtuen luultavasti harjoittelun peruskestävyyspainotteisuudesta ja tutkittavien harjoitustaustasta. Tulosten perusteella vaikuttaisikin siltä, että henkilöt, joilla on vähän sykevaihtelua lähtötilanteessa, hyötyvät matalatehoisesta peruskestävyysharjoittelusta enemmän kuin ne, joilla sykevaihtelua on enemmän.
first_indexed 2013-05-21T20:03:24Z
format Kandityö
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Heikura, Ida", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2013-05-21T13:15:54Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2013-05-21T13:15:54Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2013", "language": "fi", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41526", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Kest\u00e4vyysurheilussa harjoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat usein suuria, sill\u00e4 kest\u00e4vyysominaisuuksien kehittyminen vaatii runsasta ja monipuolista harjoittelua. Elimist\u00f6\u00f6n kohdistuvan kokonaiskuormituksen hallinta on kuitenkin haastavaa, sill\u00e4 keho ei erottele fyysist\u00e4 stressi\u00e4 psyykkisest\u00e4. Autonominen hermosto on herkk\u00e4 reagoimaan elimist\u00f6\u00f6n kohdistuvaan kuormitukseen. Sykevaihtelun on havaittu kuvastavan hyvin etenkin parasympaattisen hermoston toimintaa levon ja kevyen liikunnan aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, voiko sykevaihtelun avulla ennustaa tulevaa kest\u00e4vyysharjoitteluvastetta.\r\nMenetelm\u00e4t. Tutkittavat olivat kest\u00e4vyysjuoksutaustan omaavia (n = 40) kest\u00e4vyyskuntoilijoita (ik\u00e4 35.0 \u00b1 7.9 vuotta, pituus 171.0 \u00b1 8.5 cm, paino 69.1 \u00b1 11.4 kg), joista 20 naisia ja 20 miehi\u00e4. Tutkimusjakso oli kestoltaan kahdeksan viikkoa ja painotus oli peruskest\u00e4vyysalueen ja aerobisen kynnyksen tuntumassa tapahtuvassa harjoittelussa. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 harjoituskertoja viikossa oli 3-6. Y\u00f6naikaista ja ortostaattista sykevaihtelua mitattiin Garmin 610-sykemittarilla ja sykeker\u00e4ykset analysoitiin Firstbeatin SPORTS-ohjelmistolla. Sykedatasta analysoitiin seuraavat muuttujat: leposyke (HR), matalataajuuksinen sykevaihtelu (LF), korkeataajuuksinen sykevaihtelu (HF) ja kokonaissykevaihtelu (TP = LF + HF). Ennen ja j\u00e4lkeen kahdeksan viikon harjoitusjakson suoritettiin maksimaalinen hapenottokykytesti juoksumatolla uupumukseen asti.\r\nTulokset. L\u00e4ht\u00f6kunnon taso oli yhteydess\u00e4 ortostaattisiin syke- ja sykevaihteluarvoihin makuun (HR, LF: p < 0.01; HF,: p < 0.05) ja seisonnan (LF, HF, TP: p < 0.05) aikana. Yhteys oli positiivinen sykevaihtelun ja negatiivinen sykkeiden osalta. Per\u00e4kk\u00e4iset y\u00f6- ja ortostaattiset makuuker\u00e4ykset olivat vahvasti yhteydess\u00e4 toisiinsa (p < 0.01). Kuntomuutos oli tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 muiden paitsi suhteellisen VO2max:n kohdalla (VO2max l/min \u0394: -1.6 \u00b1 4.5 %, p < 0.05; maksimivauhti (Vmax) \u0394: 3.0 \u00b1 2.6 %, p < 0.001; anaerobinen kynnysvauhti (VAnK) \u0394: 4.3 \u00b1 3.7 %, p < 0.001; aerobinen kynnysvauhti (VAerK) \u0394: 5.6 \u00b1 4.4 %, p < 0.001). Kuntomuutos oli k\u00e4\u00e4nt\u00e4en yhteydess\u00e4 y\u00f6llisiin sykevaihtelumuuttujiin koko ryhm\u00e4n ja naisten kohdalla (HR: p < 0.05, LF: p < 0.01, HF: p < 0.05, TP: p < 0.01) sek\u00e4 ortostaattiseen makuuker\u00e4yksen HF-arvoon (p < 0.05). Sykkeiden osalta yhteys oli positiivinen. Y\u00f6llinen LF korreloi negatiivisesti Vmax:n muutoksen kanssa koko ryhm\u00e4ll\u00e4 (p < 0.05), naisilla anaerobisen kynnyksen vauhdin muutos oli negatiivisesti yhteydess\u00e4 ortostaattisen makuusykkeen kanssa (p < 0.05). Miehill\u00e4 l\u00f6ytyi positiivinen yhteys VO2max:n muutoksen ja y\u00f6n HF:n v\u00e4lilt\u00e4 (p < 0.05) sek\u00e4 negatiivinen yhteys Vmax:n muutoksen ja y\u00f6n LF:n (p < 0.05) ja TP:n (p < 0.05) sek\u00e4 ortostaattisen makuuker\u00e4yksen HF:n (p < 0.05) ja TP:n (p < 0.05) v\u00e4lilt\u00e4.\r\nPohdinta ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Sykevaihtelu l\u00e4ht\u00f6tilanteessa oli positiivisessa yhteydess\u00e4 kuntotasoon. Lis\u00e4ksi y\u00f6llinen ja ortostaattisen makuuker\u00e4yksen aikainen syke ja sykevaihtelu olivat positiivisessa yhteydess\u00e4 toisiinsa. Varsinkin y\u00f6naikainen sek\u00e4 ortostaattisen makuuker\u00e4yksen LF olivat yhteydess\u00e4 kest\u00e4vyyskunnon muutokseen harjoitusjakson aikana siten, ett\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4, joilla oli enemm\u00e4n sykevaihtelua, kest\u00e4vyyskunnon muutokset olivat v\u00e4h\u00e4isimpi\u00e4. Yhteys oli naisilla selke\u00e4mpi kuin miehill\u00e4. Sykevaihtelun avulla saattaa olla mahdollista ennustaa tulevaa harjoitteluvastetta, sill\u00e4 tulosten mukaan yhteys n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 on olemassa. Tosin t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa yhteys oli negatiivinen johtuen luultavasti harjoittelun peruskest\u00e4vyyspainotteisuudesta ja tutkittavien harjoitustaustasta. Tulosten perusteella vaikuttaisikin silt\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6t, joilla on v\u00e4h\u00e4n\r\nsykevaihtelua l\u00e4ht\u00f6tilanteessa, hy\u00f6tyv\u00e4t matalatehoisesta peruskest\u00e4vyysharjoittelusta enemm\u00e4n kuin ne, joilla sykevaihtelua on enemm\u00e4n.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Heikki Peltonen (heipelto@jyu.fi) on 2013-05-21T13:15:54Z\nNo. of bitstreams: 1\nHeikura Ida LFY006.pdf: 686457 bytes, checksum: b21c62e6590b596bb1e37a6058e53798 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2013-05-21T13:15:54Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nHeikura Ida LFY006.pdf: 686457 bytes, checksum: b21c62e6590b596bb1e37a6058e53798 (MD5)\n Previous issue date: 2013", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "sykevaihtelu", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "autonominen hermosto", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kest\u00e4vyysharjoittelu", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kest\u00e4vyysharjoitteluvaste", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Syd\u00e4men autonomisen s\u00e4\u00e4telyn yhteys kest\u00e4vyysharjoitteluvasteeseen", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201305211739", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_41526
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:54:17Z
main_date 2013-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2013
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/ef95e10b-e45f-4481-ab74-a38c55fde9d3\/download","text":"Heikura Ida LFY006.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2013
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Heikura, Ida Sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen sykevaihtelu autonominen hermosto kestävyysharjoittelu kestävyysharjoitteluvaste Liikuntafysiologia
title Sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen
title_full Sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen
title_fullStr Sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen Sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen
title_full_unstemmed Sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen Sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen
title_short Sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen
title_sort sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen
title_txtP Sydämen autonomisen säätelyn yhteys kestävyysharjoitteluvasteeseen
topic sykevaihtelu autonominen hermosto kestävyysharjoittelu kestävyysharjoitteluvaste Liikuntafysiologia
topic_facet Liikuntafysiologia autonominen hermosto kestävyysharjoittelu kestävyysharjoitteluvaste sykevaihtelu
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41526 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201305211739
work_keys_str_mv AT heikuraida sydämenautonomisensäätelynyhteyskestävyysharjoitteluvasteeseen