Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen

Ampumahiihdon lajit. Ampumahiihdossa yhdistyy luisteluhiihto ja pienoiskivääriammunta. Kilpailuissa miehet kilpailevat 20 km normaalikilpailussa, 15 km yhteislähtökilpailussa, 10 km pikakilpailussa, 12.5 km takaa-ajokilpailussa ja 4 x 7.5 km viestikilpailussa. Ampumaosuuksia on matkasta riippuen nel...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Tanskanen, Marko
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2013
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41518
_version_ 1826225818021396480
author Tanskanen, Marko
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Tanskanen, Marko Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Tanskanen, Marko Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Tanskanen, Marko
datasource_str_mv jyx
description Ampumahiihdon lajit. Ampumahiihdossa yhdistyy luisteluhiihto ja pienoiskivääriammunta. Kilpailuissa miehet kilpailevat 20 km normaalikilpailussa, 15 km yhteislähtökilpailussa, 10 km pikakilpailussa, 12.5 km takaa-ajokilpailussa ja 4 x 7.5 km viestikilpailussa. Ampumaosuuksia on matkasta riippuen neljä tai kaksi, puolet makuuasennosta ja puolet pystyasennosta. Ampumaosuuksilla ammutaan 50 metrin matkalta viiteen maalitauluun (osuma-alue makuulta 4.5 cm ja pystystä 11.5 cm). Ohilaukauksen sattuessa kilpailija joutuu hiihtämään sakkokierroksen tai hänen kilpailuaikaansa lisätään sakkominuutti kilpailumuodosta riippuen. Ampumahiihdon fysiologia. Ampumahiihdon hiihto-osuuksilla tärkeimmät kilpailusuoritukseen vaikuttavat fysiologiset tekijät ovat korkea maksimaalinen hapenottokyky, lihasten oksidatiivinen kapasiteetti ja korkea anaerobinen kynnys. Hiihdossa energiankulutus tapahtuu 85–100 %:sti aerobisesti. Maastosta ja tekniikasta riippuen yli 50 %:a eteenpäin suuntautuvasta työntövoimasta tuotetaan ylävartalolla. Ampumahiihtäjät työskentelevät noin 90 %:lla maksimisykkeestään kilpailun hiihto-osuuksilla. Lähestyttäessä ampumapaikkaa syke laskee 85–87 %:iin ja ampumapaikalla edelleen 61–73 %:iin. Makuuammunnan aikana sykkeenlasku on nopeampaa kuin pystystä ammuttaessa. Vähintään 3.5 kg:n painoisen aseen kantaminen selässä lisää merkittävästi urheilijoiden hapenkulutusta, sykettä ja veren laktaattipitoisuutta aiheuttaen jopa 7 %:n lisäyksen kokonaisenergiankulutuksessa. Liikkuessa vaadittu teho ja energiankulutus kasvavat edelleen nopeuden, tason kaltevuuden tai kuorman massan kasvaessa. Aseen kantamisen energiankulutusta pyritään vähentämään ylävartalon voimaa kehittämällä sekä minimoimalla aseen paino ja sivuttaissuuntaiset liikkeet hiihdon aikana. Ammuntasuoritus. Ammunnan perustan muodostavat ampuma-asennon rentous, tasapaino, tähtäys ja liipaisu. Makuuasennossa ampumahihna, kyynärpäiden kontakti maahan ja matala painopiste takaavat vakaan tuen. Pystyammunnan tekee haasteellisemmaksi pienempi tukipinta-ala ja korkeampi painopiste. Aseen vakaanapito on onnistuneen ammuntasuorituksen perusedellytys. Tasapaino on suorasti yhteydessä tarkkuuteen asennon huojunnan kautta ja epäsuorasti aseen heilunnan kautta. Ampumahiihdossa fyysinen rasitus voi heikentää näitä ammunnassa vaadittuja ominaisuuksia lihasväsymyksen kautta, kun liikutaan anaerobisen rajan yläpuolella. Näin ollen rentoutuminen ja sykkeenlasku ennen ammuntaa on perusedellytys aseen vakaudelle ja osumatarkkuudelle varsinkin pystyammuntaosuuksilla. Ampumahiihdossa ammuntatarkkuuden merkitys korostuu pisimmillä neljän ampumaosuuden kilpailumatkoilla.
first_indexed 2024-09-11T08:49:32Z
format Kandityö
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Tanskanen, Marko", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2013-05-21T10:53:39Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2013-05-21T10:53:39Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2013", "language": "fi", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41518", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Ampumahiihdon lajit. Ampumahiihdossa yhdistyy luisteluhiihto ja pienoiskiv\u00e4\u00e4riammunta. Kilpailuissa miehet kilpailevat 20 km normaalikilpailussa, 15 km yhteisl\u00e4ht\u00f6kilpailussa, 10 km pikakilpailussa, 12.5 km takaa-ajokilpailussa ja 4 x 7.5 km viestikilpailussa. Ampumaosuuksia on matkasta riippuen nelj\u00e4 tai kaksi, puolet makuuasennosta ja puolet pystyasennosta. Ampumaosuuksilla ammutaan 50 metrin matkalta viiteen maalitauluun (osuma-alue makuulta 4.5 cm ja pystyst\u00e4 11.5 cm). Ohilaukauksen sattuessa kilpailija joutuu hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n sakkokierroksen tai h\u00e4nen kilpailuaikaansa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n sakkominuutti kilpailumuodosta riippuen.\r\nAmpumahiihdon fysiologia. Ampumahiihdon hiihto-osuuksilla t\u00e4rkeimm\u00e4t kilpailusuoritukseen vaikuttavat fysiologiset tekij\u00e4t ovat korkea maksimaalinen hapenottokyky, lihasten oksidatiivinen kapasiteetti ja korkea anaerobinen kynnys. Hiihdossa energiankulutus tapahtuu 85\u2013100 %:sti aerobisesti. Maastosta ja tekniikasta riippuen yli 50 %:a eteenp\u00e4in suuntautuvasta ty\u00f6nt\u00f6voimasta tuotetaan yl\u00e4vartalolla. Ampumahiiht\u00e4j\u00e4t ty\u00f6skentelev\u00e4t noin 90 %:lla maksimisykkeest\u00e4\u00e4n kilpailun hiihto-osuuksilla. L\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 ampumapaikkaa syke laskee 85\u201387 %:iin ja ampumapaikalla edelleen 61\u201373 %:iin. Makuuammunnan aikana sykkeenlasku on nopeampaa kuin pystyst\u00e4 ammuttaessa. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3.5 kg:n painoisen aseen kantaminen sel\u00e4ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti urheilijoiden hapenkulutusta, sykett\u00e4 ja veren laktaattipitoisuutta aiheuttaen jopa 7 %:n lis\u00e4yksen kokonaisenergiankulutuksessa. Liikkuessa vaadittu teho ja energiankulutus kasvavat edelleen nopeuden, tason kaltevuuden tai kuorman massan kasvaessa. Aseen kantamisen energiankulutusta pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n yl\u00e4vartalon voimaa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 minimoimalla aseen paino ja sivuttaissuuntaiset liikkeet hiihdon aikana.\r\nAmmuntasuoritus. Ammunnan perustan muodostavat ampuma-asennon rentous, tasapaino, t\u00e4ht\u00e4ys ja liipaisu. Makuuasennossa ampumahihna, kyyn\u00e4rp\u00e4iden kontakti maahan ja matala painopiste takaavat vakaan tuen. Pystyammunnan tekee haasteellisemmaksi pienempi tukipinta-ala ja korkeampi painopiste. Aseen vakaanapito on onnistuneen ammuntasuorituksen perusedellytys. Tasapaino on suorasti yhteydess\u00e4 tarkkuuteen asennon huojunnan kautta ja ep\u00e4suorasti aseen heilunnan kautta. Ampumahiihdossa fyysinen rasitus voi heikent\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ammunnassa vaadittuja ominaisuuksia lihasv\u00e4symyksen kautta, kun liikutaan anaerobisen rajan yl\u00e4puolella. N\u00e4in ollen rentoutuminen ja sykkeenlasku ennen ammuntaa on perusedellytys aseen vakaudelle ja osumatarkkuudelle varsinkin pystyammuntaosuuksilla. Ampumahiihdossa ammuntatarkkuuden merkitys korostuu pisimmill\u00e4 nelj\u00e4n ampumaosuuden kilpailumatkoilla.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Heikki Peltonen (heipelto@jyu.fi) on 2013-05-21T10:53:39Z\nNo. of bitstreams: 1\nLFYA005 Tanskanen Marko Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen.pdf: 882305 bytes, checksum: e5ee5fdb7c5e719f6ff0719f722713c8 (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2013-05-21T10:53:39Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nLFYA005 Tanskanen Marko Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen.pdf: 882305 bytes, checksum: e5ee5fdb7c5e719f6ff0719f722713c8 (MD5)\n Previous issue date: 2013", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ammuntasuoritus", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ampumahiihto", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kuormitus", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "vapaahiihto", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "v\u00e4symys", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201305211732", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_41518
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:56:18Z
main_date 2013-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2013
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/0275e2b6-08b6-4f80-a6d6-5d33fe7700cc\/download","text":"LFYA005 Tanskanen Marko Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2013
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Tanskanen, Marko Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen ammuntasuoritus ampumahiihto kuormitus vapaahiihto väsymys Valmennus- ja testausoppi
title Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen
title_full Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen
title_fullStr Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen
title_full_unstemmed Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen
title_short Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen
title_sort fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen
title_txtP Fyysinen rasitus ampumahiihdossa ja sen vaikutukset ammuntasuoritukseen
topic ammuntasuoritus ampumahiihto kuormitus vapaahiihto väsymys Valmennus- ja testausoppi
topic_facet Valmennus- ja testausoppi ammuntasuoritus ampumahiihto kuormitus vapaahiihto väsymys
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41518 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201305211732
work_keys_str_mv AT tanskanenmarko fyysinenrasitusampumahiihdossajasenvaikutuksetammuntasuoritukseen