Opiskelijalähtöinen palveluiden kehittäminen kampusalueella käytäntöteoreettinen lähestymistapa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käytäntöjä opiskelijoilla on kampusalueilla. Käytäntöteorialla tarkoitetaan yksilön rutiininomaista toimintaa, joka koostuu erilaisista elementeistä. Näitä elementtejä ovat itse toiminta, mielikuvat, fyysinen tila, osaaminen/työvälineet ja subjek...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Stenroos, Reija
Muut tekijät: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2013
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41496
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käytäntöjä opiskelijoilla on kampusalueilla. Käytäntöteorialla tarkoitetaan yksilön rutiininomaista toimintaa, joka koostuu erilaisista elementeistä. Näitä elementtejä ovat itse toiminta, mielikuvat, fyysinen tila, osaaminen/työvälineet ja subjekti. Tunnistamalla kuluttajien käytännöt, voidaan saada yksityiskohtaista ja syvällistä tietoa yksilön toiminnasta, haluista ja tarpeista. Kuluttajan ei voida olettaa ymmärtävän kaikkia tarpeitaan, vaan käytäntöjen avulla päästään pintaa syvemmälle, jolloin palveluista voidaan kehittää kuluttajan tarpeita vastaavia. Laadukkaan palvelun voidaan katsoa koostuvan palvelukonseptista, palveluprosessista ja palvelujärjestelmistä. Tutkimuksessa tutkittiin opiskelijoiden käytäntöjä kampusalueella. Tavoitteena oli selvittää millaisia käytäntöjä heillä oli, mistä elementeistä käytännöt rakentuivat, ja tukivatko nykyiset palvelut käytäntöjä. Tutkimus on tehty laadullisena tutkimuksena ja aineisto on kerätty päiväkirjojen avulla. Päiväkirjoja piti kymmenen oppilasta marraskuussa 2012. Käytäntöjä nousi esille yhteensä 22 kappaletta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta käytäntöteorian antavan sellaista tietoa, jonka avulla voidaan kehittää palveluita kohderyhmän tarpeisiin. Tällä tavoin voidaan nähdä ne asiat, joihin palvelun kehittämisen kannalta on oleellista keskittyä. Kaikki käytännöt eivät ole kuitenkaan sellaisia, joihin kannattaa tai voi palveluiden näkökulmasta vaikuttaa. Nykyiset palvelut kampuksella eivät tällä hetkellä vastanneet täysin opiskelijoiden tarvetta. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi se, että kohderyhmän sisällä on erilaisia ryhmiä, jotka suorittavat käytäntöjä omalla tavallaan. Tämä luo omanlaiset vaatimukset palveluiden kehittämisessä. Jatkossa tutkimusta olisi hyvä laajentaa koskemaan muita sidosryhmiä koskevaksi kampuksilla tai tutkia samaa kohderyhmää muiden yliopistojen kampuksilla.