| Summary: | Aivohalvaukset ovat tulevaisuudessa valtava sosiaalinen ja taloudellinen taakka
yhteiskunnalle. Viimeisimmät tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet läheisen yhteyden
aivoissa musiikillisten, auditiivisten, kognitiivisten ja motoristen prosessien välillä.
Yleisimmin on tutkittu niiden potilaiden kuntoutumista, joilla on ollut toispuoleinen infarkti
aivoissaan.
Aivohalvaukseen sairastuneen elämänlaatu heikkenee. Toispuoleisen aivoinfarktin
aiheuttamat toimintakyvyn häiriöt ovat erilaiset kuin pikkuaivoinfarktin aiheuttamat.
Pikkuaivojen veritulpat vaikeuttavat yleisimmin liikkeitten ajoitusta, koordinaatiota ja
voimansäätelyä sekä aiheuttavat tasapaino-ongelmia. Pikkuaivojen osuus on tärkeä myös
kognitiivisissa tehtävissä, kuten työmuistissa, liikkeitten oppimisessa, huomiokyvyssä,
puheessa ja tunteissa.
Jaksollisten kuuloärsykkeitten on osoitettu edesauttavan motorisia suorituksia ja puhetta
aivohalvauspotilailla. Kuitenkin sellaisia tutkimuksia kaivattaisiin lisää, joissa potilaalle
tarjottaisiin yhtäaikaisesti sekä kuulo-, tunto- että näköärsykkeitä motoriikkaa
parantamaan.
Tämä tapaustutkimus tarkastelee kuntoutuskokeilua, jossa pikkuaivoinfarktipotilaan
fysioterapiaa pyrittiin tehostamaan moniaististen ärsykkeiden avulla. Potilas kuuli sekä
terapeutin että oman rytmikkään äänensä, sai tuntoärsykettä taputusalustasta, visuaalista
mallia terapeutin suorituksesta, videolta jälkeen päin, sekä toisti liikkeitä saaden motorista
harjoitusta. Potilas harjoitteli kuulemaan musiikin fraaseja ja liikkumaan niistä saamiensa
ajoitusimpulssien avulla. Kymmenen harjoituskertaa osoittautuivat hyödyllisiksi potilaalle.
Tärkeänä havaintona nousi esille harjoituksissa fatiikki ja sen lieventämiskeinot sekä
yläraajojen liikkeitten keskinäinen vaihe ja suunta rytmiharjoituksissa. Kuntoutusprosessin
muistiinpanot ja videotallenteet olivat arvioinnissa apuna.
|
|---|