Summary: | Tämä tutkielma perustuu kahden kaksikielisen ranskalais-suomalaisessa perheessä kasvaneen lapsen
materiaalin analyysiin. Materiaali sisältää 753 lausetta, jotka kerättiin 23 kuukauden aikana (syyskuu
2008 – elokuu 2010) Ajankohdan alussa pojat olivat 9- ja 7-vuotiaita.
Materiaalianalyysin kautta pystyttiin selvittämään lasten monikielisyyden kehittymistä perheessä,
jossa ranskankielinen äiti ja suomenkielinen isä kommunikoivat kukin omalla äidinkielellään lastensa
kanssa. Keskinäisessä kommunikaatiossaan vanhemmat käyttävät englannin kieltä.
Elämänsä ensivuosina ranskan kieli oli lasten pääkieli heidän ollessaan etupäässä äitinsä hoidossa.
Päiväkotiin mentäessä, kahden vuoden iässä nuoremmalla ja 4-vuotiaana vanhemmalla, suomen
kielestä tuli oppimis- ja pääkieli ranskan kielen jäädessä toiselle sijalle. Lapset saavuttivat pian
suomen kielen syntyperäispuhujan suulliset ja kirjalliset taidot, kun taas ranskan kielen taito jäi
suulliseksi taidoksi.
Poikien aloitettua koulunkäynnin ja ryhdyttyä opiskelemaan englantia heidän kielirepertorionsa
muuttui. Pojat alkoivat käyttää englannin kieltä ja puuttua vanhempiensa keskusteluihin.
Materiaalin analyysi tehtiin morfologisella, sanastollisella ja lauseopillisella tasolla. Sen avulla on
mahdollista selvittää laajasti poikien ranskan kielen taitoa. Se voidaan määritellä sujuvaksi, koska he
hallitsevat kaikki ranskan kielen verbien modukset ja osan tavallisimmista verbien tempuksista,
kieliopilliset suvut sekä partisiipin perfektit. He käyttävät sujuvasti kielen idiomeja,
onomatopoieettisia ilmaisuja sekä ekspressivisiä sanoja, jotka kaikki ovat hyvän sanastollisen tason
tunnusmerkkejä. Täytesanojen käyttö on yleistä. Emfaattiset siirrot, varsinkin objektin ja subjektin
siirto vasemmalle, kuten myös deiktiset ilmaisut, osoittavat sanat esiintyvät korpuksessa usein . Siinä
esintyy myös puhekielelle tyypillisiä yksinkertaistuksia, kuten suora sanajärjestys kysymyslauseissa
tai ne-kieltosanan puuttuminen kielteisissä lauseissa. Elision käyttö tiettyjen vokaalien yhteydessä ja
emfaattiset toistot kuuluvat samaten lasten kielenkäyttöön. Koodinvaihto ranska-suomi-englanti
esiintyy laajasti puheessa, mikä heijastaa lasten monikielisyydestä.
|