| Summary: | Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten sosiaalisen kompetensiin yhteyttä lasten sosiaaliseen statukseen,
lasten kohtaamiin vanhemmuustyyleihin sekä vanhemmuustyylien moderoivaa vaikutusta
sosiaalisen kompetenssin ja sosiaalisen statuksen välillä. Tutkimus oli osa Alkuportaat-
pitkittäistutkimusta ja tutkimuksessa oli mukana 2297 lasta (1093 tyttöä ja 1204 poikaa). Lasten
sosiaalisesta kompetenssista saatiin tietoa esiopettajan suorittamalla MASK-menetelmällä,
sosiaalisesta statuksesta sosiometrisin tekniikoin nimeämismenetelmällä sekä vanhemmuustyyleistä
kyselylomakkeella. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 20-ohjelmistolla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lasten sosiaalinen kompetenssi oli yhteydessä lasten
sosiaaliseen statukseen. Suositut lapset olivat kaikkein yhteistyökykyisimpiä ja empaattisimpia.
Suositut lapset saivat myös kaikkein matalimmat arvot häiritsevyydessä ja impulsiivisuudessa.
Torjutut lapset olivat kaikkein häiritsevimpiä ja impulsiivisimpia sekä heidän yhteistyökykynsä ja
empaattisuutensa oli muihin lapsiin verrattuna kaikkein matalinta. Hyvien sosiaalisten valmiuksien
lapset kohtasivat myös kaikkein positiivisinta vanhemmuutta kun puutteellisten sosiaalisten
valmiuksien lasten vanhemmat raportoivat korkeampaa vanhemmuuden stressiä, behavioraalista
kontrollia ja psykologista kontrollia sekä vähäisempää lämpimyyttä. Lisäksi vanhemmuustyylin
havaittiin moderoivan sosiaalisen kompetenssin ja sosiaalisen statuksen yhteyttä siten, että
psykologinen kontrolli ja vanhemmuuden stressi vahvistivat kielteisten sosiaalisten piirteiden
negatiivista vaikutusta toveriarviointeihin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että vahvan sosiaalisen kompetenssin lapset tulevat kohdatuksi
sekä toveriryhmässä että vanhempien taholta positiivisemmin, sillä nämä lapset ovat muita
todennäköisemmin suosittujen asemassa toveriryhmässä ja heidän vanhempansa raportoivat
vanhemmuudessaan vahvempia vanhemmuustyylejä. Puutteellisen sosiaalisen kompetenssin lapset
puolestaan kärsivät näistä puutteistaan, sillä he tulevat toveriryhmässä muita todennäköisemmin
torjutuiksi ja he kohtaavat lisäksi vanhempiensa taholta heikompaa vanhemmuutta. Negatiivisen
vanhemmuuden ulottuvuuksista erityisesti psykologinen kontrolli ja vanhemmuuden stressi
vahvistavat kielteisten sosiaalisten piirteiden negatiivista vaikutusta toveriarviointeihin.
|
|---|