| Summary: | Pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan lapsuudessaan kodin ulkopuolelle sijoitettuina
kasvaneiden nuorten aikuisten moraaliajattelua. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjaa
käsitykseen, jonka mukaan moraali on ihmisajattelua ja päätöksentekoa. Kognitiivisen
psykologian koulukunnan edustajat Jean Piaget ja Lawrence Kohlberg uskoivat moraalin
kehittyvän erityisten tasojen ja vaiheiden kautta myötäillen ihmisen älykkyyden kehitystä.
Tutkimuksen haastattelu ja aineiston analysointi ovat perustuneet etenkin Lawrence
Kohlbergin teoriaan moraalin kehityksestä.
Kognitiivispsykologisen teorian lisäksi teoreettinen viitekehys on perustunut
sosiaalitieteelliseen tutkimukseen, joka on määritellyt kodin ulkopuolelle sijoitettujen
kehityksen riskeille alttiiksi. Tutkimuksessa on pohdittu, mitä tämä erityisasema voi
merkitä lastensuojeluasiakkaiden moraaliajattelun kannalta. Aiempien tutkimusten mukaan
kodin ulkopuolelle sijoitetut kohtaavat ainakin väkivaltaa keskivertoikätovereitaan
useammin. On yleistä, että väkivaltakokemus muuttaa uhriksi joutuneen suhtautumista
fyysiseen voimankäyttöön.
Tutkimusta varten on haastateltu neljää aikuista, jotka ovat varttuneet synnyinkotinsa
ulkopuolelle sijoitettuina. Empiirinen aineisto on case study -tyyppistä. Haastattelut on
toteutettu eläytymismenetelmää käyttäen. Niiden idea on ollut esittää osallistujille kolme
tarinaa, jotka ovat sisältäneet moraalisen ristiriidan tai ongelman. Haastateltavia on
pyydetty kertomaan, mitä ajatuksia tarina heissä herättää ja miten he itse toimisivat sen
kuvaamassa tilanteessa. Kertomuksista yksi on Lawrence Kohlbergin laatima ja loput
tutkija on kehittänyt itse.
Tutkimusaineistoa on analysoitu teorialähtöisesti. Tutkimuksen tulokset vihjaavat, että
osallistuneiden ”kovat kokemukset” ovat kääntyneet moraaliajatteluiden voimavaroiksi,
eivät haittatekijöiksi. Osallistujilla on ollut paljon moraalisia periaatteita ja heidän
moraaliajattelunsa on ollut oikeudenmukaista. Haastatellut ovat paheksuneet etenkin
lapsiin ja heikompiin kohdistunutta pahaa, ja moraaliajattelu on pohjannut erityisen
vahvasti omakohtaisiin kokemuksiin. Tämän vuoksi tutkimukseen osallistuneet on
määritelty ”moraalieksperteiksi”, jotka hyödyntävät kokemustietoaan halusta auttaa muita.
Moraalieksperteillä on arvokasta tietämystä hyvään ja pahaan ja lasten suojelun
asiakaslasten haavoittuvuuteen liittyvistä asioista.
|
|---|