| Summary: | Pro gradu -tutkielmassa arvioidaan Euroopan unionin (EU) siviilikriisinhallinnan perusteita ja päämääriä tulkitsemalla Javier Solanan puheita hänen toimikautensa neljänä viimeisenä vuotena 2006-2009 Euroopan unionin neuvoston pääsihteerinä ja Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) korkeana edustajana. Javier Solanan retoriikka pyrkii rakentamaan siviilikriisinhallinnan ideologista perustaa ja vakuuttelemaan Euroopan unionin ulkopoliittisten toimien välttämättömyyttä.
Tutkielman ensimmäisessä luvussa esitellään sisällön ja retoriikan analyysin tutkimusmetodologioita, joita hyödynnetään läpi tutkimuksen. Ensimmäisessä luvussa
käsitellään myös siviilikriisinhallinta-käsitettä. Luvusta kaksi eteenpäin pureudutaan Solanan puheiden argumentaatioon ja retoriikkaan. Solanan tuottama suuri puheaineisto on pelkistetty vastaamaan tutkimuskysymystä: millä argumenteilla ja mistä retorisista olettamuksista käsin Javier Solana perustelee EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioita?
Tutkielman luvut on ryhmitelty Solanan keskeisten puheteemojen mukaan. Tutkielman ydintehtävä on kuvata miten Solana argumentoi EU:n siviilikriisinhallinnan ulkopoliittiset oletukset retorisilla arvokehikoilla, intressinäkökulmilla, identiteettitulkinnoilla, uhkakuvilla ja toimintakykyjen luomisen tarpeellisuudella. Puheiden sisältöjä ja premissejä tulkitaan retoriikan tutkimuksen menetelmillä. Solanan retorisia päämääriä puolestaan pyritään selvittämään kommenttikirjallisuuden avulla ja hänen keskeisiä johtopäätöksiä vertaillaan politiikan teorian klassikoihin. Kommenttikirjallisuutena käytetään lähinnä kansainvälisen turvallisuustutkimuksen kirjallisuutta ja EU:n ulkopolitiikkaa käsitteleviä teoksia. Solanan oikeusvaltioteemojen tarkastelussa hyödynnetään yhteiskuntateoreettisia oikeusnäkökulmia ja politiikan tutkimuksen klassikoita, kuten Jean-Jacques Rousseaun huomioita hallinto- ja oikeusjärjestelmien mahdollisuuksista konfliktien hallitsemiseksi.
Tutkielman johtopäätösten pääväite on, että Euroopan unionin siviilikriisinhallinnassa on keskeisesti kysymys eurooppalaisen normatiivisen ja ideologisen vallan käytöstä kriisissä oleviin valtioihin nähden. EU pyrkii kasvattamaan ennen muuta normatiivista valtaansa kansainvälisellä areenalla viemällä oikeusvaltioajattelua siviilikriisinhallinnan keinoin kriisissä oleviin valtioihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat Solanan puheiden mahdottomat ja tarkoituksellakin ristiriitaiset perusteluargumentit, mutta myös hänen kestävät ajatuksensa.
|
|---|