| Yhteenveto: | Länsimainen muodollinen musiikkikoulutus on rakentunut pitkälti nuottikirjoituksen varaan. Tämän tutkielman ensisijaisena päämääränä on tarkastella länsimaisen nk. klassisen musiikkikoulutuksen antamia valmiuksia kuulonvaraiseen musiikin oppimiseen.
Rikkinäinen puhelin –leikin keinoin toteutetussa tutkimuksessa tarkastelen kuulonvaraista oppimista musiikillisen informaation välittäjänä. Selvitän erityisesti musiikillisen informaation kulkua ja sitä, millaiset aiheet musiikin kuulonvaraisessa oppimisprosessissa muuttuvat. Keskityn muodollisen koulutuksen saaneisiin viulisteihin ja pohdin kuulonvaraisesti välittyvässä musiikissa tapahtuvan muuntelun luonnetta ja syitä muistiteorioiden näkökulmista. Päätännössä otan kantaa siihen, miten tutkielmasta saatuja tuloksia voitaisiin soveltaa pedagogiseen käyttöön.
Valtaosa melodian kuulonvaraiseen oppimiseen liittyvistä ongelmista liittyi auditiivisen, sensorisen ja motorisen muistin yhteistyöhön ja musiikillisen tiedon jäsentymiseen, ei niinkään soittotekniikkaan tai muihin soiton osa-alueisiin. Pedagogisessa mielessä tutkielman tuloksia voisikin soveltaa erityisesti korvakuulolta tapahtuvan soitonopetuksen kehittämisessä.
|
|---|