| Summary: | Olen tutkinut pro gradu –työssäni erisnimien käännöksiä Lucy Maud Montgomeryn Annan nuoruusvuodet
–teoksessa. Aineistoni muodostavat teoksen alkuperäinen englanninkielinen versio, 1920-luvulla
käännetty suomenkielinen käännös sekä 1960-luvulla tehty uudistettu käännös.
Käännetty teksti on aina jonkun kääntäjän tekemä, ja kääntäjän henkilökohtainen historia ja ajatusmaailma
vaikuttavat käännöksen muotoutumiseen. Onkin syytä tutkia, millaisia muutoksia teksti ylipäänsä ja
erityisesti nimistö kokevat käännösprosessissa.
Tärkeimmät tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Miten erisnimiä voidaan kääntää, ja millaisiin ryhmiin
käännetyt nimet voidaan jakaa? Millaisin perustein valitaan jokin tietty käännösstrategia? Onko
alkuperäisen ja uudistetun käännöksen välillä eroja, ja millaisia erot ovat? Mistä erot voivat johtua?
Tutkimukseni teoriapohjan muodostavat nimistöntutkimus sekä käännöstutkimus. Tärkeimpiä käsitteitä
ovat erisnimi ja yleisnimi, käännettävyys, käännösstrategia sekä fiktiivinen ja autenttinen nimi.
Tutkimuksen aineiston muodostaa Annan nuoruusvuosista kerätty erisnimistö. Aineistoon kuuluu sekä
fiktiivisiä että autenttisia nimiä, ja nimet ovat hyvin erityyppisiä. Aineistossa on henkilön- ja paikannimiä,
mutta myös esimerkiksi erilaisia kutsumanimiä sekä kaunokirjallisten teosten nimiä. Yhteensä aineistossa
on 184 erisnimeä. Tutkimuksessa nimet on jaoteltu ryhmiin käännösstrategiansa mukaan.
Saamieni tulosten mukaan nimistön kääntäminen ei ole yksiselitteistä ja nimistön muotoutuminen käännösprosessissa
on varsin monimutkaista. Tutkimus osoittaa, että kääntäminen vaikuttaa paljon käännetyn
teoksen kieleen ja nimistöön.
|
|---|