| description |
Johdanto. Monet kuntoilijat ja urheilijat käyttävät harjoittelussaan sekä kestävyys- että voimaharjoittelua. Tässä tutkimuksessa tutkittiin saman harjoituksen aikana toteutettujen kestävyys- ja voimaharjoitusosioiden järjestyksen vaikutusta maksimaaliseen hapenottokykyyn (VO2max:iin), maksimivoimaan sekä hormonien lepopitoisuuksiin.
Menetelmät. Tähän tutkimukseen osallistui 42 aiemmin vähän harjoitellutta miestä. Tutkimuksessa loppuun asti mukana oli kuitenkin 30 koehenkilöä, jotka oli jaettu kahteen ryhmään. Ryhmä E+S (n=14, ikä 28,7 ± 5,5 vuotta) harjoitteli harjoituksissa ensin kestävyysosion (E) ja 10 minuutin tauon jälkeen voimaosion (S). Ryhmä S+E (n=16, ikä 29,8 ± 4,7 vuotta) harjoitteli muuten identtisesti, mutta voimaosio suoritettiin ennen kestävyysosiota. Harjoittelu kesti yhteensä 12 viikkoa ja se sisälsi kaksi harjoituskertaa viikossa. Sekä kestävyys- että voimaharjoittelun intensiteetti nousivat progressiivisesti harjoitusviikkojen kuluessa. Mittaukset suoritettiin ennen ja jälkeen harjoittelujakson. VO2max-mittaukset suoritettiin polkupyöräergometrillä, suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn testillä. Maksimivoimatesteissä mitattiin yhden toiston maksimi (one repetition maximum = 1RM) seuraavista suorituksista: dynaaminen ja isometrinen jalkojen ojennus sekä isometrinen polven ojennus, polven koukistus ja pystypunnerrus. Seerumin lepohormonipitoisuudet määritettiin 12 tunnin paaston jälkeen. Hormoneista analysoitiin testosteroni ja kortisoli.
Tulokset. VO2max kehittyi ryhmässä S+E merkitsevästi (8,2 ± 8,7 %: p≤0,01 ). Polkemisen maksimiteho sitä vastoin kehittyi molemmissa ryhmissä merkitsevästi (E+S: 6,4 ± 9,2 %; p≤0,05 ja S+E: 10,0 ± 6,9 %; p≤0,001). Maksimivoimissa merkitsevä kehitys havaittiin kummankin ryhmän isometrisessä jalkojen ojennuksessa (E+S: 13,4 ± 12,9 %; p≤0,01 ja S+E: 8,9 ± 12,5 %; p≤0,05) sekä ryhmässä S+E dynaamisessa jalkojen ojennuksessa (11,5 ± 7,4 %; p≤0,001) ja polven koukistuksessa (9,9 ± 13,8 %; p≤0,05). Kokonaistestosteronipitoisuus (E+S: 17,0 ± 21,1 %; p≤0,01 ja S+E: 29,4 ± 32,0 %; p≤0,01) sekä testosteroni-kortisoli -suhde (E+S: 17,8 ± 24,9 %; p≤0,05 ja S+E: 47,6 ± 57,7 %; p≤0,01) olivat merkitsevästi suurempia loppumittauksissa kummassakin ryhmässä. Kortisolipitoisuuksissa ei ollut eroja mittausten välillä. Missään tämän tutkimuk-sen muuttujan arvon prosentuaalisessa muutoksessa ei havaittu merkitseviä eroja ryhmien välillä.
Pohdinta ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että kestävyys- ja voimaominai-suuksia voidaan kehittää yhtäaikaisesti ainakin aiemmin harjoittelemattomilla koehenkilöillä. Lisäksi lepotilan testosteronipitoisuuden nousu kertoi mahdollisesta kohentuneesta anabolisesta tilasta 12 viikon harjoittelun seurauksena. Ryhmien kehityksessä ei sen sijaan havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja missään tämän tutkimuksen muuttujassa, joten yhdistetyn harjoittelun harjoitusjärjestyksellä ei voitu sanoa olevan merkitystä kestävyys- ja voimaominaisuuksien kehittymiseen tai testosteronin ja kortisolin lepopitoisuuksiin.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Rinta-Hiiro, Ville", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2013-02-18T09:00:30Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2013-02-18T09:00:30Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2013", "language": "fi", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40953", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. Monet kuntoilijat ja urheilijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t harjoittelussaan sek\u00e4 kest\u00e4vyys- ett\u00e4 voimaharjoittelua. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tutkittiin saman harjoituksen aikana toteutettujen kest\u00e4vyys- ja voimaharjoitusosioiden j\u00e4rjestyksen vaikutusta maksimaaliseen hapenottokykyyn (VO2max:iin), maksimivoimaan sek\u00e4 hormonien lepopitoisuuksiin.\r\nMenetelm\u00e4t. T\u00e4h\u00e4n tutkimukseen osallistui 42 aiemmin v\u00e4h\u00e4n harjoitellutta miest\u00e4. Tutkimuksessa loppuun asti mukana oli kuitenkin 30 koehenkil\u00f6\u00e4, jotka oli jaettu kahteen ryhm\u00e4\u00e4n. Ryhm\u00e4 E+S (n=14, ik\u00e4 28,7 \u00b1 5,5 vuotta) harjoitteli harjoituksissa ensin kest\u00e4vyysosion (E) ja 10 minuutin tauon j\u00e4lkeen voimaosion (S). Ryhm\u00e4 S+E (n=16, ik\u00e4 29,8 \u00b1 4,7 vuotta) harjoitteli muuten identtisesti, mutta voimaosio suoritettiin ennen kest\u00e4vyysosiota. Harjoittelu kesti yhteens\u00e4 12 viikkoa ja se sis\u00e4lsi kaksi harjoituskertaa viikossa. Sek\u00e4 kest\u00e4vyys- ett\u00e4 voimaharjoittelun intensiteetti nousivat progressiivisesti harjoitusviikkojen kuluessa. Mittaukset suoritettiin ennen ja j\u00e4lkeen harjoittelujakson. VO2max-mittaukset suoritettiin polkupy\u00f6r\u00e4ergometrill\u00e4, suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn testill\u00e4. Maksimivoimatesteiss\u00e4 mitattiin yhden toiston maksimi (one repetition maximum = 1RM) seuraavista suorituksista: dynaaminen ja isometrinen jalkojen ojennus sek\u00e4 isometrinen polven ojennus, polven koukistus ja pystypunnerrus. Seerumin lepohormonipitoisuudet m\u00e4\u00e4ritettiin 12 tunnin paaston j\u00e4lkeen. Hormoneista analysoitiin testosteroni ja kortisoli.\r\nTulokset. VO2max kehittyi ryhm\u00e4ss\u00e4 S+E merkitsev\u00e4sti (8,2 \u00b1 8,7 %: p\u22640,01 ). Polkemisen maksimiteho sit\u00e4 vastoin kehittyi molemmissa ryhmiss\u00e4 merkitsev\u00e4sti (E+S: 6,4 \u00b1 9,2 %; p\u22640,05 ja S+E: 10,0 \u00b1 6,9 %; p\u22640,001). Maksimivoimissa merkitsev\u00e4 kehitys havaittiin kummankin ryhm\u00e4n isometrisess\u00e4 jalkojen ojennuksessa (E+S: 13,4 \u00b1 12,9 %; p\u22640,01 ja S+E: 8,9 \u00b1 12,5 %; p\u22640,05) sek\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 S+E dynaamisessa jalkojen ojennuksessa (11,5 \u00b1 7,4 %; p\u22640,001) ja polven koukistuksessa (9,9 \u00b1 13,8 %; p\u22640,05). Kokonaistestosteronipitoisuus (E+S: 17,0 \u00b1 21,1 %; p\u22640,01 ja S+E: 29,4 \u00b1 32,0 %; p\u22640,01) sek\u00e4 testosteroni-kortisoli -suhde (E+S: 17,8 \u00b1 24,9 %; p\u22640,05 ja S+E: 47,6 \u00b1 57,7 %; p\u22640,01) olivat merkitsev\u00e4sti suurempia loppumittauksissa kummassakin ryhm\u00e4ss\u00e4. Kortisolipitoisuuksissa ei ollut eroja mittausten v\u00e4lill\u00e4. Miss\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tutkimuk-sen muuttujan arvon prosentuaalisessa muutoksessa ei havaittu merkitsevi\u00e4 eroja ryhmien v\u00e4lill\u00e4.\r\nPohdinta ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 kest\u00e4vyys- ja voimaominai-suuksia voidaan kehitt\u00e4\u00e4 yht\u00e4aikaisesti ainakin aiemmin harjoittelemattomilla koehenkil\u00f6ill\u00e4. Lis\u00e4ksi lepotilan testosteronipitoisuuden nousu kertoi mahdollisesta kohentuneesta anabolisesta tilasta 12 viikon harjoittelun seurauksena. Ryhmien kehityksess\u00e4 ei sen sijaan havaittu tilastollisesti merkitsevi\u00e4 eroja miss\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen muuttujassa, joten yhdistetyn harjoittelun harjoitusj\u00e4rjestyksell\u00e4 ei voitu sanoa olevan merkityst\u00e4 kest\u00e4vyys- ja voimaominaisuuksien kehittymiseen tai testosteronin ja kortisolin lepopitoisuuksiin.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Heikki Peltonen (heipelto@jyu.fi) on 2013-02-18T09:00:30Z\r\nNo. of bitstreams: 1\r\nLFY.A005 Rinta-Hiiro Ville.pdf: 447757 bytes, checksum: a31efd816ddf3bddb2a4d97fdea34b3b (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2013-02-18T09:00:30Z (GMT). No. of bitstreams: 1\r\nLFY.A005 Rinta-Hiiro Ville.pdf: 447757 bytes, checksum: a31efd816ddf3bddb2a4d97fdea34b3b (MD5)\r\n Previous issue date: 2013", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "yhdistetty kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelu", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "VO2max", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "maksimivoima", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "testosteroni", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kortisoli", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Yhdistetty kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelu : erityisesti harjoitusj\u00e4rjestyksen vaikutus fyysiseen suorituskykyyn ja hormonipitoisuuksiin", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201302181234", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|