Summary: | Tutkimuksen tavoitteena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, miten kasvokkain kokoontuvien vertaistukiryhmien vuorovaikutusta on tutkittu, ja kuvata, mitä siitä on saatu selville. Katsaus kartoitti aiheenmukaista tutkimustietoa kooten, jäsentäen ja arvioiden tutkimusten aiheita, menetelmiä ja tuloksia.
Vertaistukiryhmällä tarkoitettiin tässä yhteydessä mitä tahansa tietoisesti perustettua, vapaaehtoiseen vertaisuuteen perustuvaa ja kasvokkain kokoontuvaa ryhmää, jonka jäsenten elämästä löytyy jokin yhdistävä tekijä, jonka toiminta on jollain tasolla tavoitteellista ja joka tuottaa jäsenilleen sosiaalista tukea ja yhteisöllisyyden tunnetta. Ryhmän vuorovaikutuksella taas viitattiin kaikkeen kasvokkain tapaavassa ryhmässä ilmenevään viestintään, niin interpersonaalisella kuin koko ryhmänkin tasolla.
Tutkimuksen materiaali koostui 30 tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka koottiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja rajatun lisämateriaalin kartoituksen kautta. Artikkelit valittiin vertaistuki-, vuorovaikutus- ja kasvokkaiskriteerin perusteella ja käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin vaiheita noudattaen.
Artikkeleiden tutkimukset tarkastelivat lähinnä ryhmien merkitystä vuorovaikutuksen kontekstina sekä niiden sisäisiä prosesseja ja yksilötason vaikutuksia. Tutkituimpia ilmiöitä olivat erityisesti diskurssi, narratiivien käyttö, jakaminen sekä ryhmien auttavat piirteet. Tutkimuksissa oli käytetty enimmäkseen laadullisia menetelmiä, joista suosituimpia olivat tapaustutkimus ja etnografia. Määrällisiä menetelmiä oli käytetty harvemmin.
Katsauksen perusteella vertaistukiryhmien tutkimus viestinnän alalla on vielä hyvin rajallista. Jatkossa on kuitenkin syytä kiinnittää entistä tarkempaa huomiota huolelliseen käsitteenmäärittelyyn, jotta erilaisia ryhmiä sekä niiden toimintaa ja vaikutuksia voisi tutkia ja vertailla tarkoituksenmukaisemmin. Puheviestinnän näkökulmasta konteksti tarjoaa monia mahdollisuuksia lisätutkimukselle.
|