Upper-secondary school students' use of, motivations for and perceptions of Finnish-English code-switching in northern and southern Finland

Englannin asema muun muassa kaupan, tutkimuksen ja koulutuksen kielenä on Suomessa viime vuosikymmeninä vahvistunut entisestään. Englanti näkyy entistä vahvemmin myös suomalaisten jokapäiväisessä elämässä ja kielessä, ja etenkin nuorten kielenkäytössä englannilla on useita, erilaisia tehtäviä suomen...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ollila, Saana
Other Authors: Humanistinen tiedekunta, Faculty of Humanities, Kielten laitos, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2013
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40711
Description
Summary:Englannin asema muun muassa kaupan, tutkimuksen ja koulutuksen kielenä on Suomessa viime vuosikymmeninä vahvistunut entisestään. Englanti näkyy entistä vahvemmin myös suomalaisten jokapäiväisessä elämässä ja kielessä, ja etenkin nuorten kielenkäytössä englannilla on useita, erilaisia tehtäviä suomen kielen rinnalla monenlaisissa tilanteissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia lukioikäisten suomi-englanti koodinvaihdon yleisyyttä puheessa ja kirjoituksessa sekä syitä siihen. Vastaajia myös pyydettiin arvioimaan muiden kielenkäyttäjien mahdollisia syitä koodinvaihtoon tietyissä, annetuissa tilanteissa. Näissä ennalta annetuissa tilanteissa, jotka olivat tekstikatkelmia internetin keskustelupalstoilta, kirjoittajat olivat käyttäneet eripituisia ja -tyylisiä, alun perin englanninkielisiä elementtejä. Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan näiden elementtien etäisyyttä suomesta ja englannista, eli sitä, kuinka kiinteäksi osaksi suomen sanastoa ne olivat jo muuttuneet tai vaihtoehtoisesti kuinka kaukana ne yhä olivat siitä. Aineisto kerättiin kahdesta, eri puolella Suomea sijaitsevasta koulusta, ja näitä tuloksia verrattiin toisiinsa tiettyjen tutkimuskysymysten osalta. Teoreettisesti tutkimus kiinnittyy monikielisyyden sekä koodinvaihdon tutkimukseen. Työ on määrällistä tutkimusta, jonka tutkimusmetodina käytettiin kyselylomaketta ja aineisto analysoitiin tilastollisesti. Vastaajat olivat 18–19 -vuotiaita lukiolaisia kahdesta koulusta, joista toinen sijaitsee Pohjois-Suomessa ja toinen Etelä-Suomessa. Vastaajia oli yhteensä 81, joista 31 Pohjois-Suomesta ja 50 Etelä-Suomesta. Kysymyslomake oli osittain otettu aiemmasta Suomessa toteutetusta tutkimuksesta, mutta sitä oli muokattu tämän työn tarpeiden mukaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat aiempien tutkimusten tapaan, että englanti-suomi koodinvaihto on jo melko yleistä suomalaisten nuorten kielenkäytössä, ja se on yleisempää puheessa kuin kirjoituksessa. Useimmiten koodinvaihto vastaajien omassa puheessa ja kirjoituksessa tapahtui huomaamatta, mutta tärkeitä syitä olivat myös englannin käyttö tehokeinona, kielen tyylittely ja se, ettei muita sopivia ilmaisuja ollut saatavilla. Vastaajat arvioivat myös muiden kielenkäyttäjien vaihtavan suomesta englantiin osittain samoista syistä, osittain syyt olivat erit. Vaikka osa annetuista kielellisistä elementeistä onkin jo melko yleisiä suomen kielessä, suurin osa niistä sijoitettiin kuitenkin vastaajien arvioissa lähemmäs englantia kuin suomea. Osasyynä tähän voivat olla vahvat ja perinteiset kielinormit, joiden mukaan kielet ovat erillisiä yksiköitä, jotka ovat selkeästi erotettavissa toisistaan. Erot tuloksissa kahden koulun välillä olivat pienet, mikä viittaa siihen, että englanti tavoittaa nuoret etenkin median kautta yhtälailla maalla kuin kaupungissakin ja näkyy siten myös nuorten kielenkäytössä sekä Etelä-Suomessa että Pohjois-Suomessa.