| Summary: | Tutkimuksessa selvitettiin kodin ja koulun yhteistyötä vanhempien
näkökulmasta, keskittyen erityisesti vanhempien osallisuuden ja
verkostoitumisen mahdollisuuksiin. Tutkimusaineisto (N=526) kerättiin
sähköisellä kyselylomakkeella ja haastattelemalla kuutta alakoululaisen vanhempaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullisen sisällönanalyysin lisäksi ristiintaulukointia ja yksisuuntaista varianssianalyysiä.
Kodin ja koulun yhteistyö jaettiin tässä tutkimuksessa neljään
orientaatioon yhteistyön taustalla olevan lähtökohdan mukaan. Suurin syy yhteistyön tekemiseen oli lapsen hyvinvoinnin ja koulunkäynnin tukeminen. Yhteistyötä pohdittiin myös vanhemman tai opettajan orientaatioista, joissa molemmissa tiedon jakaminen ja vastaanottaminen olivat tärkeitä alateemoja. Yhteistyötä voitiin tarkastella myös yhteisön näkökulmasta. Useimmat vanhemmat toivat esille, ettei koulu suurissa määrin kannusta tai auta vanhempia verkostoitumaan keskenään, vaikka verkostoitumisella nähtiin
olevan niin koulun kuin vanhempien näkökulmasta positiivisia vaikutuksia oppilaiden koulutyöhön.
Vanhempien osallisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa osallistumisen,
päätöksenteon ja kuulluksi tulemisen kautta. Suurin osa vanhemmista ei kokenut vaikuttaneensa lapsensa koulunkäyntiin koulun toiminnan
suunnittelun kautta, vaan mahdollisuudet vaikuttamiseen löytyivät kotoa. Keskustelut oman lapsen kanssa koulunkäynnistä, kiinnostuksen osoittaminen ja perustarpeiden tyydyttäminen olivat vanhempien mielestä heidän oma tehtävänsä lapsen kouluarjessa.
Tutkimuksessa analysoitiin ja vertailtiin myös maaseutu-, taajama- sekä kaupunkikoulujen vanhempien yhteistyön eroja. Taajamakoulujen vanhemmat ja opettajat olivat toisiinsa harvemmin yhteydessä verrattuna maaseutu- ja kaupunkikoulujen vanhempiin ja opettajiin. Maaseudun vanhemmat osallistuivat puolestaan muita vanhempia useampaan erilaiseen yhteistyömuotoon lukuvuoden aikana ja heidän
parannusehdotuksensa otettiin kouluisssa positiivisemmin vastaan.
|
|---|