| description |
Hyppäämistä pidetään normaalisti lyhytkestoisena nopeusvoimasuorituksena, jonka energianlähteenä toimivat adenosiinitrifosfaatti- ja kreatiifosfaattivarastot. Kevyet määrälliset hyppelyt vahvistavat lihaksistoa, luustoa, niveliä ja sidekudoksia. Kovempitehoiset ponnistukset ja hypyt kehittävät lisäksi reflektorista ja tahdonalaista hermostoa. Kokonaisuutena hyppelyharjoittelu kehittää iskunsietoa, venymis-lyhenemis-syklin supistusnopeutta ja elastisuutta. Vaikka hyppelyharjoittelua on aikaisemmin vieroksuttu lapsilla ja nuorilla loukkaantumisvaaran vuoksi, nykyään tiedetään, että erilaiset hyppelyt ovat tärkeä perusta kasvavalle lapselle ja nuorelle. Kasvu lapsella ja nuorella on suhteellisen tasaista aina murrosikään asti, jolloin kasvussa tapahtuu selvä nopeutuminen. Murrosiän alku ajoittuu 8.-12. ikävuoden välille tytöillä ja 10.–14. ikävuoden välille pojilla. Murrosiän aikana pituuden, painon ja voiman kasvu ovat nopeimmillaan. Kalenteri-iän mukaan samanikäisillä voi olla useiden vuosien ero biologisessa iässä juuri murrosiän aikana. Luuston herkkyysvuodet iskutukselle (mm. hyppely) ovat juuri murrosiässä. Luu mukautuu mekaaniselle rasitukselle muuttamalla sen rakennetta ja tiheyttä. Tämä luun uusiutuminen vapauttaa vereen biokemiallisia luumarkkereita (mm. osteokalsiini ja TRAP5b = band 5 tartrate-resistant acid phosphatase), joista saadaan tietoa luun aineenvaihdunnasta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia tehostetun hyppelyharjoittelun vaikutuksia luustoon, hormonipitoisuuksiin ja suorituskykyyn nuorilla yleisurheilijapojilla ja -tytöillä.
Menetelmät. Koehenkilöinä oli nuoria yleisurheilijapoikia (n=10; ikä 14,0 ± 0,9 v; pituus 169,5 ± 10,5 cm; paino 55,8 ± 11,1 kg) ja yleisurheilijatyttöjä (n=10; ikä 14,1 ± 1,0 v; pituus 164,4 ± 8,7 cm; paino 52,6 ± 9,7 kg), jotka harjoittelivat 3-5 kertaa viikossa yleisurheilua. He suorittivat kahden kuukauden tehostetun hyppelyharjoittelujakson (kaksi tehostettua harjoitusta viikossa). Määrät olivat alussa korkeat, 200 - 250 hyppyä per harjoitus matalalla teholla. Jakson edetessä määrät laskivat 50 - 150 hyppyyn per harjoi-tus ja tehot nousivat. Hyppelyharjoitukset olivat yhdistetty heidän omiin harjoitusohjelmiinsa. Alku- ja loppumittauksiin sisältyivät antropometria ja paastoverinäyte aamulla, josta analysoitiin perusverenkuva, testosteroni, kortisoli, SHBG, osteokalsiini, S-TRAP5b, kolesteroli, S-HDL, S-LDL ja S-Trigl. Suorituskykytestit olivat iltapäivällä sisältäen 20 m:n juoksun lentävällä lähdöllä, vertikaalihypyn kevennyksellä ja ilman, reaktiivisuustehon päkiähyppelyssä ja jalkojen ojentajalihasten maksimaalisen isometrisen voiman.
Tulokset. Luumarkkereista osteokalsiinipitoisuus nousi jakson aikana merkitsevästi sekä pojilla (27,3 ± 20,0 ng/mL vs. 46,4 ± 27,6 ng/mL; p < 0.01) että tytöillä (19,1 ± 9,1 ng/mL vs. 31,4 ± 14,0 ng/mL; p < 0.01). Osteokalsiinin ero poikien ja tyttöjen välillä ei ollut merkitsevä. S-TRAP5b:ssä ei tapahtunut merkitsevää muutosta jakson aikana, pojat (17,0 ± 6,4 U/l vs. 17,4 ± 6,1 U/l) ja tytöt (11,0 ± 5,0 U/l vs. 10,9 ± 4,8 U/l). Ero poikien ja tyttöjen välillä oli S-TRAP5b:ssä kuitenkin merkitsevä (p < 0.05). Muista veriarvoista jakson aikana kortisolipitoisuus nousi merkitsevästi molemmilla sukupuolilla (p < 0.01) ja myös testosteronipitoisuus nousi merkitsevästi sekä pojilla (p < 0.01) että tytöillä (p < 0.05). Suorituskykytesteistä pojilla kevennyshyppy ja reaktiivisuusteho kehittyivät eniten (p < 0,001). Myös staattisen hypyn kehitys oli merkitsevä (p = 0,013). Sen sijaan juoksunopeuden säilyi ennallaan (ns). Tytöillä sen sijaan juoksuopeus kehittyi huomattavasti (p
= 0,005). Reaktiivisuusteho ja kevennyshyppy kehittyivät tytöillä myös merkitsevästi (p = 0,002; p < 0,001). Isometrinen jalkojen ojentajalihasten maksimivoima heikkeni kaikilla koehenkilöillä ja erityisesti pojilla heikkeneminen oli merkitsevää (p = 0,037).
Pohdinta ja johtopäätökset. Harjoittelun vaikutuksia luumarkkereihin on tutkittu murrosikäisillä vähän, joten ei voida yksiselitteisesti sanoa, oliko osteokalsiinipitoisuuksien nousu puhtaasti harjoitusjakson ansiota vai oliko luontaisella kasvulla osuutta kehitykseen. Kahden kuukauden jakso on lyhyt kasvua ajatellen, mutta nousu pitoisuudessa voi olla mahdollista, koska esim. testosteronitasokin nousi tässä tutkimuksessa kahden kuukauden aikana. Luun hajotusmuuttuja TRAP5b ei juuri muuttunut jakson aikana, mikä oli oletettavaa aikaisempien tutkimusten perusteella. Myös kortisolin nousu oli oletettua harjoittelun koventuessa jakson aikana. Pojilla osteokalsiini- ja TRAP5b -pitoisuudet olivat molemmissa mittauksissa suuremmat kuin tytöillä. Tämä osoittaisi sitä, että tässä tutkimuksessa pojilla luun aineenvaihdunta (muodostus ja hajotus) olisi ollut vilkkaampaa kuin tytöillä. Tämä tutkimus vahvistaa sen käsityksen, että hyppelyharjoittelu tehostaa luun uudismuodostusta eikä juuri vaikuta luun hajotukseen millään tavalla oli se sitten pelkästään harjoittelun tai harjoittelun sekä kasvun yhteisvaikutusta. Joka tapauksessa luut todennäköisesti vahvistuivat harjoittelujakson aikana, vaikka esim. luun massa- ja tiheysmittauksia ei tässä tutkimuksissa ollutkaan. Lisäksi vahvistui käsitys siitä, että hyppelyharjoittelu on turvallista ja kehittävää nuorilla kunhan urheilijalla on riittävä harjoitustausta, tukilihakset ovat vahvistuneet edeltävällä harjoittelulla, suoritustekniikat ovat kunnossa ja hyppelyharjoittelun suunnitelma on tasapainossa ja nousujohteista.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Mero, Antti M.J.", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2012-11-26T09:33:08Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2012-11-26T09:33:08Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2012", "language": "fi", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40431", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Hypp\u00e4\u00e4mist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n normaalisti lyhytkestoisena nopeusvoimasuorituksena, jonka energianl\u00e4hteen\u00e4 toimivat adenosiinitrifosfaatti- ja kreatiifosfaattivarastot. Kevyet m\u00e4\u00e4r\u00e4lliset hyppelyt vahvistavat lihaksistoa, luustoa, niveli\u00e4 ja sidekudoksia. Kovempitehoiset ponnistukset ja hypyt kehitt\u00e4v\u00e4t lis\u00e4ksi reflektorista ja tahdonalaista hermostoa. Kokonaisuutena hyppelyharjoittelu kehitt\u00e4\u00e4 iskunsietoa, venymis-lyhenemis-syklin supistusnopeutta ja elastisuutta. Vaikka hyppelyharjoittelua on aikaisemmin vieroksuttu lapsilla ja nuorilla loukkaantumisvaaran vuoksi, nyky\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 erilaiset hyppelyt ovat t\u00e4rke\u00e4 perusta kasvavalle lapselle ja nuorelle. Kasvu lapsella ja nuorella on suhteellisen tasaista aina murrosik\u00e4\u00e4n asti, jolloin kasvussa tapahtuu selv\u00e4 nopeutuminen. Murrosi\u00e4n alku ajoittuu 8.-12. ik\u00e4vuoden v\u00e4lille tyt\u00f6ill\u00e4 ja 10.\u201314. ik\u00e4vuoden v\u00e4lille pojilla. Murrosi\u00e4n aikana pituuden, painon ja voiman kasvu ovat nopeimmillaan. Kalenteri-i\u00e4n mukaan samanik\u00e4isill\u00e4 voi olla useiden vuosien ero biologisessa i\u00e4ss\u00e4 juuri murrosi\u00e4n aikana. Luuston herkkyysvuodet iskutukselle (mm. hyppely) ovat juuri murrosi\u00e4ss\u00e4. Luu mukautuu mekaaniselle rasitukselle muuttamalla sen rakennetta ja tiheytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luun uusiutuminen vapauttaa vereen biokemiallisia luumarkkereita (mm. osteokalsiini ja TRAP5b = band 5 tartrate-resistant acid phosphatase), joista saadaan tietoa luun aineenvaihdunnasta. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoitus oli tutkia tehostetun hyppelyharjoittelun vaikutuksia luustoon, hormonipitoisuuksiin ja suorituskykyyn nuorilla yleisurheilijapojilla ja -tyt\u00f6ill\u00e4.\r\nMenetelm\u00e4t. Koehenkil\u00f6in\u00e4 oli nuoria yleisurheilijapoikia (n=10; ik\u00e4 14,0 \u00b1 0,9 v; pituus 169,5 \u00b1 10,5 cm; paino 55,8 \u00b1 11,1 kg) ja yleisurheilijatytt\u00f6j\u00e4 (n=10; ik\u00e4 14,1 \u00b1 1,0 v; pituus 164,4 \u00b1 8,7 cm; paino 52,6 \u00b1 9,7 kg), jotka harjoittelivat 3-5 kertaa viikossa yleisurheilua. He suorittivat kahden kuukauden tehostetun hyppelyharjoittelujakson (kaksi tehostettua harjoitusta viikossa). M\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat alussa korkeat, 200 - 250 hyppy\u00e4 per harjoitus matalalla teholla. Jakson edetess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t laskivat 50 - 150 hyppyyn per harjoi-tus ja tehot nousivat. Hyppelyharjoitukset olivat yhdistetty heid\u00e4n omiin harjoitusohjelmiinsa. Alku- ja loppumittauksiin sis\u00e4ltyiv\u00e4t antropometria ja paastoverin\u00e4yte aamulla, josta analysoitiin perusverenkuva, testosteroni, kortisoli, SHBG, osteokalsiini, S-TRAP5b, kolesteroli, S-HDL, S-LDL ja S-Trigl. Suorituskykytestit olivat iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4en 20 m:n juoksun lent\u00e4v\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hd\u00f6ll\u00e4, vertikaalihypyn kevennyksell\u00e4 ja ilman, reaktiivisuustehon p\u00e4ki\u00e4hyppelyss\u00e4 ja jalkojen ojentajalihasten maksimaalisen isometrisen voiman.\r\nTulokset. Luumarkkereista osteokalsiinipitoisuus nousi jakson aikana merkitsev\u00e4sti sek\u00e4 pojilla (27,3 \u00b1 20,0 ng/mL vs. 46,4 \u00b1 27,6 ng/mL; p < 0.01) ett\u00e4 tyt\u00f6ill\u00e4 (19,1 \u00b1 9,1 ng/mL vs. 31,4 \u00b1 14,0 ng/mL; p < 0.01). Osteokalsiinin ero poikien ja tytt\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 ei ollut merkitsev\u00e4. S-TRAP5b:ss\u00e4 ei tapahtunut merkitsev\u00e4\u00e4 muutosta jakson aikana, pojat (17,0 \u00b1 6,4 U/l vs. 17,4 \u00b1 6,1 U/l) ja tyt\u00f6t (11,0 \u00b1 5,0 U/l vs. 10,9 \u00b1 4,8 U/l). Ero poikien ja tytt\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 oli S-TRAP5b:ss\u00e4 kuitenkin merkitsev\u00e4 (p < 0.05). Muista veriarvoista jakson aikana kortisolipitoisuus nousi merkitsev\u00e4sti molemmilla sukupuolilla (p < 0.01) ja my\u00f6s testosteronipitoisuus nousi merkitsev\u00e4sti sek\u00e4 pojilla (p < 0.01) ett\u00e4 tyt\u00f6ill\u00e4 (p < 0.05). Suorituskykytesteist\u00e4 pojilla kevennyshyppy ja reaktiivisuusteho kehittyiv\u00e4t eniten (p < 0,001). My\u00f6s staattisen hypyn kehitys oli merkitsev\u00e4 (p = 0,013). Sen sijaan juoksunopeuden s\u00e4ilyi ennallaan (ns). Tyt\u00f6ill\u00e4 sen sijaan juoksuopeus kehittyi huomattavasti (p\r\n= 0,005). Reaktiivisuusteho ja kevennyshyppy kehittyiv\u00e4t tyt\u00f6ill\u00e4 my\u00f6s merkitsev\u00e4sti (p = 0,002; p < 0,001). Isometrinen jalkojen ojentajalihasten maksimivoima heikkeni kaikilla koehenkil\u00f6ill\u00e4 ja erityisesti pojilla heikkeneminen oli merkitsev\u00e4\u00e4 (p = 0,037).\r\nPohdinta ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Harjoittelun vaikutuksia luumarkkereihin on tutkittu murrosik\u00e4isill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, joten ei voida yksiselitteisesti sanoa, oliko osteokalsiinipitoisuuksien nousu puhtaasti harjoitusjakson ansiota vai oliko luontaisella kasvulla osuutta kehitykseen. Kahden kuukauden jakso on lyhyt kasvua ajatellen, mutta nousu pitoisuudessa voi olla mahdollista, koska esim. testosteronitasokin nousi t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kahden kuukauden aikana. Luun hajotusmuuttuja TRAP5b ei juuri muuttunut jakson aikana, mik\u00e4 oli oletettavaa aikaisempien tutkimusten perusteella. My\u00f6s kortisolin nousu oli oletettua harjoittelun koventuessa jakson aikana. Pojilla osteokalsiini- ja TRAP5b -pitoisuudet olivat molemmissa mittauksissa suuremmat kuin tyt\u00f6ill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa pojilla luun aineenvaihdunta (muodostus ja hajotus) olisi ollut vilkkaampaa kuin tyt\u00f6ill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tutkimus vahvistaa sen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 hyppelyharjoittelu tehostaa luun uudismuodostusta eik\u00e4 juuri vaikuta luun hajotukseen mill\u00e4\u00e4n tavalla oli se sitten pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n harjoittelun tai harjoittelun sek\u00e4 kasvun yhteisvaikutusta. Joka tapauksessa luut todenn\u00e4k\u00f6isesti vahvistuivat harjoittelujakson aikana, vaikka esim. luun massa- ja tiheysmittauksia ei t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksissa ollutkaan. Lis\u00e4ksi vahvistui k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 hyppelyharjoittelu on turvallista ja kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 nuorilla kunhan urheilijalla on riitt\u00e4v\u00e4 harjoitustausta, tukilihakset ovat vahvistuneet edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 harjoittelulla, suoritustekniikat ovat kunnossa ja hyppelyharjoittelun suunnitelma on tasapainossa ja nousujohteista.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Heikki Peltonen (heipelto@jyu.fi) on 2012-11-26T09:33:08Z\nNo. of bitstreams: 1\nLFY.A005 Mero Antti Final.pdf: 440962 bytes, checksum: 71f6f7d4de22cf2fe73b89a4568c97ae (MD5)", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2012-11-26T09:33:08Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nLFY.A005 Mero Antti Final.pdf: 440962 bytes, checksum: 71f6f7d4de22cf2fe73b89a4568c97ae (MD5)\n Previous issue date: 2012", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "hyppely", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "luumarkkeri", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "hormoni", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "murrosik\u00e4", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Kahden kuukauden tehostetun hyppelyharjoittelun vaikutuksia luustoon, hormonipitoisuuksiin ja suorituskykyyn nuorilla yleisurheilijoilla", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "bachelor thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201211263074", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Bachelor's thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Kandidaatintutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "jyx.includeIn.OAI", "value": "true", "language": "", "element": "includeIn", "qualifier": "OAI", "schema": "jyx"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "bachelorThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|