| Summary: | Palapelin palat paikoilleen –tutkimuksessa Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat kertovat
kokemuksistaan kotoutumiskoulutuksesta ja sen kehittämistarpeista. Työssä selvitetään
millaista pääomaa kotoutumiskoulutus tarjoaa maahanmuuttajille. Työssä kysytään, onko
kotoutumiskoulutuksen antama pääoma laadultaan sellaista, että se auttaa maahanmuuttajia
saavuttamaan omat henkilökohtaiset tavoitteensa. Tutkimuksessa kysytään myös, ovatko
maahanmuuttajat kokeneet, että koulutus ja ohjaus antavat heille mahdollisuuden rakentaa
yhdenvertaisia ja dialogisia suhteita suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä.
Työssä on seurattu työhallinnon tietojärjestelmän (URA) avulla 33 muuttajan koulutusja
työllistymispolkua noin viiden vuoden ajan. Tutkimuksen pääaineisto on 11 maahanmuuttajan
haastattelut, joissa he kertovat mielipiteitään kotoutumiskoulutuksen laadusta,
rakenteesta, ohjauksesta ja kehittämistarpeista. Johtopäätökset on jaettu kahteen osaan,
joissa toisessa vastataan tutkimuskysymyksiin teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen aineiston
pohjalta ja toiseen osaan on kerätty maahanmuuttajien ehdotukset käytännön työn
ja kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi.
Maahanmuuttajat ovat saaneet suuren määrän suomen kielen koulutusta kuluneen viiden
vuoden aikana eli heidän inhimillisen pääomansa kehittämiseen on panostettu. Kuitenkin
tutkimusryhmästä vain kolmasosa on saanut huhtikuuhun 2007 mennessä työpaikan.
Toinen kolmasosa on vailla mitään opiskelu- tai työpaikkaa. Kotoutumiskoulutus ei ole
pystynyt antamaan maahanmuuttajille laadullisesti sellaista pääomaa, jolla olisi ollut vaihtoarvoa
suomalaisilla työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien tärkein tavoite on työn saaminen
uudessa kotimaassa, mutta he kokevat, että he eivät ole saaneet vastakaikua pyrkimyksilleen.
Heille ei tarjoudu mahdollisuutta maksaa takaisin työllään niitä palveluja ja koulutusta,
jotka he ovat Suomessa saaneet. Maahanmuuttajien ohjaus on hajanaista ja kotoutumissuunnitelmista
he eivät kokeneet saaneensa mitään käytännön apua.
Maahanmuuttajat ehdottavat, että kotoutumiskoulutus muokattaisiin enemmän toiminnalliseksi,
siihen liitettäisiin alusta alkaen tiivis työelämäyhteistyö ja se perustuisi vahvaan
alkuun eli hyvin opittuihin perusasioihin. Maahanmuuttajien näkemys koulutuksesta on
tiivistetty Olgan kotoutumiskoulutusmalliin, mihin on kerätty hyvän koulutuksen piirteet.
Koulutukseen tulisi saada mukaan ammatillinen säie alusta alkaen, jolloin aikaisemman
osaamisen hyödyntäminen ja ammattitaidon täydentäminen jäsentäisi koko koulutusprosessia.
|
|---|