| Summary: | Lisensiaattitutkimuksessani tarkastellaan Dublin-turvapaikanhakemiseen liittyvää
poliittisuutta. ’Dublin-turvapaikanhakijoilla’ tarkoitetaan turvapaikanhakijoita, joiden
kohdevaltioonsa saavuttuaan voidaan määrittää olevan toisen Euroopan unionin
jäsenvaltion vastuulla ja turvapaikanhakija käännyttää kyseiseen valtioon ilman että
turvapaikkaperusteita tutkittaisiin.
Dublin-järjestelmä on keskeinen Euroopan unionin turvapaikkakäytäntöjen
harmonisoinnille ja pyrkimykselle kohti yhteistä turvapaikkajärjestelmää. Tutkimuksessa
Euroopan unionin turvapaikkapolitiikkaa tarkastellaan Dublin-kontekstin keskeiset seikat
problematisoiden, tarkastellen esimerkiksi Dublin-järjestelmälle keskeisiä ’turvallinen
maa’ -konseptioita ja valtioiden ’turvalliseksi’ nimeämistä.
Dublin-turvapaikanhakua tutkitaan tutkimuksessa nimenomaisesti Dublinturvapaikkaprosessissa
tuotettujen dokumenttien kautta. Tutkittavana ovat sellaisten
hakijoiden turvapaikkakansiotekstit, jotka ovat valittaneet päätöksestään Helsingin
hallinto-oikeuteen. Vaikka valitus ei esimerkiksi lykkää päätöksen täytäntöönpanoa,
valitustekstejä ja hakijoiden kuulustelukertomuksia luetaan tutkimuksessa tilanteina, joissa
Dublin-konteksti poliittisuus tulee esiin.
Tutkimuksella ei pyritä tarjoamaan kuvaa esimerkiksi Ulkomaalaisviraston (1.1.2008
Maahanmuuttovirasto) tai hallinto-oikeuden linjasta Dublin-päätösten suhteen. Sen sijaan
tutkimuksessa tarkastellaan turvapaikanhakua nimenomaisesti poliittisen toiminnan kautta.
Dublin-hakijoita tarkastellaan tutkimuksessa Max Weberiin viitaten tilapäispoliitikkoina ja
turvapaikanhakua luetaan nimenomaisesti poliittisena tekona. Tutkimuksessa
”mahdottomuus” viittaa ennen kaikkea poliittiseen toimintaan tilanteessa, joka ei
vaikuttaisi toimintaa mahdollistavan.
Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, kuinka turvapaikanhaku muuttuu
”eurooppalaistuessaan” Dublin-kontekstissa, jossa kansainvälisen suojelun tutkimisen
sijaan keskeiseksi nouseekin kysymys suojelusta vastuullisen tahon selvittämisestä.
|
|---|