| Summary: | Helsingin Tyttöjen Talo perustettiin vuonna 1999 kehittämään sukupuolisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä ja naistietoista tyttötyötä. Helsingin Tyttöjen Talolla toimii va-paaehtoisia naisia isosiskoina, joiden tarkoituksena on olla talolla käyvien 10- 28-vuotiaiden tyttöjen ja naisten tukena. Tyttöjen Talo järjestää vapaaehtoisilleen säännöllistä toiminnanohjausta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vapaaehtoisten naisten kokemuksia Tyttöjen Talon toiminnanohjauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten toiminnanohjaus tukee naisten vapaaehtoisena toimimista sekä miten toiminnanohjaus tukee vapaaehtoisten omaa naistietoisuutta. Tutkimuksen kohteena oli kuusi Tyttöjen Talolla vapaaehtoisena toimivaa naista.
Tutkimus oli tutkimusotteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin tutkittavien omia kokemuksia, mistä syystä tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina Tyttöjen Talolla keväällä 2010. Haastatteluissa käsiteltyjä teemoja olivat yksilötoiminnanohjaus, ryhmätoiminnanohjaus, naistietoisuus sekä toiminnanohjauksen tuki vapaaehtoisena toimimiselle. Aineiston analyysi toteutettiin teemoittelemalla.
Tutkimuksen tulosten mukaan toiminnanohjaus tukee sekä vapaaehtoisena toimimista Tyttöjen Talolla että vapaaehtoisten omaa naistietoisuutta. Toiminnanohjaustilanteet koettiin keskustelufoorumeina, joissa vapaaehtoisilla on mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan, saada tukea toisilta vapaaehtoisilta ja auttaa omilla kokemuksilla myös muita. Toiminnanohjaajan rooli koettiin merkittävänä tunnelman luomisen ja Tyttöjen Talon toimintatapojen selkiinnyttämisen kannalta. Vapaaehtoisille oli erityisen tärkeää tieto siitä, että he toimivat vastuullisesti ja oikein, Tyttöjen Talon toimintalinjojen mukaisesti. Toiminnanohjaus nähtiin myös foorumina pohtia omaa naiseutta ja moninaisia naisena elämisen tapoja nyky-yhteiskunnassa. Tyttöjen Talon toiminnanohjausta vapaa-ehtoiset halusivat kehittää siten, että toiminnanohjauskerroilla olisi keskusteluissa jokin laajempi teema. Merkittävimpinä toiminnanohjauskertoina pidettiin sellaisia kokoontu-misia, joissa vapaaehtoiset olivat saaneet käytännönläheistä tietoa ja tukea vapaaehtoisena toimimiseen.
|
|---|