| Yhteenveto: | Tutkielmani kohteena on naisten perhepuhe; miten 20-luvulla
ja 1950-luvulla
syntyneet naiset
puhuvat perheestä. Tutkimuksen teoriaosassa kuvataan, miten perhe on ollut osana ns.
valtioideaalin muodostumista. Ajanjakso alkaa 1800-luvun
ja 1900-luvun
taitoksesta toisen
maailmansodan jälkeiseen aikaan. Kerron asiantuntijoiden ihannekuvasta perheestä 1980-luvulle
asti. Kerron myös perheen realistisesta muutoksesta kyseisenä aikana. Esittelen perheen eri
rooleja yhteiskunnassa, sekä perheenjäsenten keskinäisiä rooleja suhteessa toisiinsa.
Tutkimukseni empiirinen aineisto koostuu viidestätoista puolistrukturoidusta haastattelusta,
jotka suoritin keväällä 2002. Haastateltavat valikoituivat ns. lumipallootannalla.
Haastatelluista
kymmenen oli syntynyt 1920-luvulla
ja viisi 1950-luvulla.
He kaikki olivat äitejä. Analyysiosassa
on henkilökuvatiivistelmät haastatelluista. Sen jälkeen kuvaan reitin teemoihin, joiden avulla
olen luonut ydinkategoriat ja tämän jälkeen perusjuonen.
Tutkimuksen tulos on, että perheet ,joissa toteutui sukupuolten välinen tasaarvo
vanhempien
välillä sekä kunnioitus perheenjäsenten välillä, loivat edellytykset onnelliseksi koetulle perheelämälle.
Köyhyys, joka ei liity muihin sosiaalisiin ongelmiin, ei vielä alenna koettua
onnellisuutta; vasta kun köyhyys yhdistyy muihin sosiaalisiin ongelmiin tai on niin vaikeaasteista,
että itsessään aiheuttaa laajaalaisia
sosiaalisia ongelmia, se alentaa koettua
hyvinvointia. Tutkielman tulos koskee vain aineistoa, josta tutkielma on tehty, eikä se ole
yleistettävissä.
|
|---|