Äidit ja tyttäret 20- ja 50-luvulla syntyneiden naisten kertomaa perheistään

Tutkielmani kohteena on naisten perhepuhe; miten 20-luvulla ja 1950-luvulla syntyneet naiset puhuvat perheestä. Tutkimuksen teoriaosassa kuvataan, miten perhe on ollut osana ns. valtioideaalin muodostumista. Ajanjakso alkaa 1800-luvun ja 1900-luvun taitoksesta toisen maailmansodan jälkeiseen...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nordström, Henna
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2006
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40185
Description
Summary:Tutkielmani kohteena on naisten perhepuhe; miten 20-luvulla ja 1950-luvulla syntyneet naiset puhuvat perheestä. Tutkimuksen teoriaosassa kuvataan, miten perhe on ollut osana ns. valtioideaalin muodostumista. Ajanjakso alkaa 1800-luvun ja 1900-luvun taitoksesta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Kerron asiantuntijoiden ihannekuvasta perheestä 1980-luvulle asti. Kerron myös perheen realistisesta muutoksesta kyseisenä aikana. Esittelen perheen eri rooleja yhteiskunnassa, sekä perheenjäsenten keskinäisiä rooleja suhteessa toisiinsa. Tutkimukseni empiirinen aineisto koostuu viidestätoista puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka suoritin keväällä 2002. Haastateltavat valikoituivat ns. lumipallootannalla. Haastatelluista kymmenen oli syntynyt 1920-luvulla ja viisi 1950-luvulla. He kaikki olivat äitejä. Analyysiosassa on henkilökuvatiivistelmät haastatelluista. Sen jälkeen kuvaan reitin teemoihin, joiden avulla olen luonut ydinkategoriat ja tämän jälkeen perusjuonen. Tutkimuksen tulos on, että perheet ,joissa toteutui sukupuolten välinen tasaarvo vanhempien välillä sekä kunnioitus perheenjäsenten välillä, loivat edellytykset onnelliseksi koetulle perheelämälle. Köyhyys, joka ei liity muihin sosiaalisiin ongelmiin, ei vielä alenna koettua onnellisuutta; vasta kun köyhyys yhdistyy muihin sosiaalisiin ongelmiin tai on niin vaikeaasteista, että itsessään aiheuttaa laajaalaisia sosiaalisia ongelmia, se alentaa koettua hyvinvointia. Tutkielman tulos koskee vain aineistoa, josta tutkielma on tehty, eikä se ole yleistettävissä.