Suomalainen alkoholinkäytön kulttuurinen malli pelkkää historiaa vai edelleen alkoholiasenteidemme, -tapojemme ja -politiikkamme ohjaaja?

Tämän pro gradu -tutkielmani kohteena on suomalainen alkoholinkäytön kulttuurinen malli. Tämä malli tarkoittaa karrikoidusti alkoholinkäyttöön liittyvää kaksijakoista suhtautumista; yhtäältä humalaa ja jopa siitä aiheutuvaa sivistymätöntä käytöstä ihannoidaan, mutta toisaalta alkoholinkäyttöä myös p...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Halla-Seppälä, Terhi
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2006
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40181
Description
Summary:Tämän pro gradu -tutkielmani kohteena on suomalainen alkoholinkäytön kulttuurinen malli. Tämä malli tarkoittaa karrikoidusti alkoholinkäyttöön liittyvää kaksijakoista suhtautumista; yhtäältä humalaa ja jopa siitä aiheutuvaa sivistymätöntä käytöstä ihannoidaan, mutta toisaalta alkoholinkäyttöä myös paheksutaan ja kontrolloidaan niin alkoholipolitiikan kuin sosiaalisten normien avulla. Käsittelen tutkielmassani Suomen alkoholikulttuuria ja -politiikkaa 1900-luvun alusta tähän päivään saakka. Vaikka käsittelen alkoholikulttuuriamme ja -politiikkaamme myös nykypäivän näkökulmasta, kytken sen 1900-luvun historiaan, koska mielestäni täytyy tuntea mennyttä, ennen kuin voi ymmärtää nykyisyyttä. Useimmat Suomen alkoholipoliittiset ratkaisut ovat myös tapahtuneet yhteiskuntamme historiallisten murrosvaiheiden yhteydessä, joten historiallisilla tapahtumilla on ollut iso merkitys suomalaisen alkoholikulttuurin kehitykselle. Alkoholinkäyttö on edelleen tarpeellinen ja ajankohtainen tutkimusaihe, sillä suomalaisten alkoholinkulutus on noussut jälleen keskusteluun muun muassa alkoholinveron alentamisen myötä. Kulutuksen ja siitä aiheutuvien haittojen kasvu on johtanut myös aiheesta käytävän julkisen keskustelun, kuten lehtikirjoittelun, lisääntymiseen. Tutkimukseni avulla etsin suomalaiseen alkoholikulttuuriin ja alkoholipoliittisiin ratkaisuihin liittyviä yhtymäkohtia historian ja nykypäivän väliltä. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisina 1900-luvun aikaiset alkoholiin liittyvät historialliset muutossuunnat näyttäytyvät nykykeskustelussa. Valitsin tutkimukseni aineistoksi Helsingin Sanomien alkoholiin liittyvät artikkelit ja kirjoitukset ajalta 15.3.–14.7.2006. Tutkimusmenetelmäni on kvalitatiivinen sisällönanalyysi, joten aluksi luokittelin lehtikirjoitukset ja -artikkelit aineistolähtöisesti. Tämän jälkeen lähestyin aineistoani niin sanotulla teoriaohjaavalla analyysillä. Teoriani pohjautuu sekä alkoholikulttuurin ja -politiikan käsitteisiin että suomalaisen alkoholinkäytön kulttuurisen mallin määrittelyyn. Käsitemääritelmistä koostuvan teoriataustani lisäksi tutkielmani sisältää kirjallisuuskatsauksen ilmiön kansainvälisyyteen sekä suomalaisen alkoholikulttuurin ja -politiikan historiaan 1900-luvun ajalta. Käyn läpi Suomen alkoholikulttuuriin ja -politiikkaan vaikuttaneita yhteiskunnallisia tapahtumia 1900-luvulta sekä historian merkitystä suomalaisen alkoholinkäytön kulttuurisen mallin muotoutumiseen. Lisäksi kokosin historiallisten muutossuuntien keskeisistä piirteistä tiivistelmät olemassa olevien käsitteiden alle. Nämä käsitteet ovat humalahakuisuus, sivistymättömyys, alkoholikielteisyys, liberaalisuus ja eurooppalaisuus. Helsingin Sanomista keräämäni tuoreen empiirisen aineiston olen suhteuttanut näihin tiivistelmiin. Tutkimustulokseni eivät ole yllätyksellisiä; tuore lehtikirjoitusaineisto antaa kuvan alkoholinkäytön kulttuurisesta mallistamme edelleen pääosin ”miehisenä viinapulmana”, johon kuuluu humalahakuinen juomatapa ja sivistymätön käytös. Liberaalisuus sallivine asenteineen osittain tukee tämän mallin olemassaoloa. Eurooppalaisuus vastuullisine ja hienostuneine alkoholinkäyttötapoineen on edelleen vain pienessä roolissa suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Uudet käytännöt näkyvät ensisijaisesti mietojen juomien lisääntyneenä kulutuksena sekä asenteiden ja sosiaalisten normien muuttumisena lisääntyneiden alkoholihaittojen myötä jälleen tiukemmiksi alkoholinkäyttöä kohtaan.