Vapaaehtoisena Palvelevassa puhelimessa

Tutkielman tehtävänä oli selvittää Keski-Suomen alueen Palvelevan puhelimen päivystystyössä toimivien vapaaehtoisten vapaaehtoistoimintaan ryhtymisen syitä ja kokemuksia vapaaehtoisena toimimisesta. Tutkielmaa varten haastateltiin kymmentä Palvelevan puhelimen vapaaehtoistyöntekijää. Tutkimustulokse...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Siren, Virpi
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2008
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40177
Description
Summary:Tutkielman tehtävänä oli selvittää Keski-Suomen alueen Palvelevan puhelimen päivystystyössä toimivien vapaaehtoisten vapaaehtoistoimintaan ryhtymisen syitä ja kokemuksia vapaaehtoisena toimimisesta. Tutkielmaa varten haastateltiin kymmentä Palvelevan puhelimen vapaaehtoistyöntekijää. Tutkimustulokset perustuvat vapaaehtoistyöntekijöiden haastatteluaineistoon. Tutkimustehtävänä oli vastata seuraaviin kysymyksiin: (1) miksi vapaaehtoiset ovat ryhtyneet vapaaehtoisiksi, (2) mikä on vapaaehtoistoiminnasta saatava anti, (3) miten vapaaehtoiset näkevät tehtävänsä ja roolinsa vapaaehtoisina ja (4) mitkä ovat vapaaehtoisuuden motiivit. Vapaaehtoiseksi ryhtymiseen vaikuttivat elämäntilanne, elämänkokemus, luonteenominaisuudet ja arvomaailma. Vapaaehtoistoiminnan mahdollistavia elämäntilanteita olivat eläkkeelle jääminen, työttömyys, opintovapaa ja ajankäytön muutokset. Elämänkokemukset kuten kriisistä selviytymisen kokemus ja aiempi kokemus vapaaehtoistyöstä olivat myös tuoneet mukaan toimintaan. Luonteen ja arvojen yhteensopivuus tehtävän kanssa koettiin myös tärkeäksi tehtävään ryhtymisen kannalta. Vapaaehtoistoiminnan anniksi koettiin itse tehtävän suorittaminen. Antia olivat sosiaaliset syyt, emotionaalinen palkitsevuus ja itsensä kehittämisen mahdollisuus. Anti ja motiivit liittyivät läheisesti toisiinsa ja vapaaehtoisuuden päämotiivit olivat auttamishalu, uuden oppimisen tarve ja aito kiinnostus ihmisistä. Vapaaehtoiset kokivat tehtävikseen lähimmäisen rinnalla kulkemisen, tasavertaisina maallikkoauttajina toimimisen ja tukevina kuuntelijoina toimimisen. Vapaaehtoisuutta perusteltiin myös uskonnollisilla näkökohdilla kuten henkilökohtaisella vakaumuksella ja seurakuntayhteydellä. Vaikeaksi koettiin tietyt puhelinauttamiseen liittyvät erityispiirteet ja tietyt asiakasryhmät.