| Summary: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen perusopetuksen kulttuuriopetussuunnitelmien syntyä ja tekoa. Suunnitelman syntyä tarkastelen muun muassa lastenkulttuuritoimikunnan (1979) sekä opetusministeriön hanke- ja ohjelmaraporttien kautta. Kulttuuriopetussuunnitelman tekoa tarkastelen kahden tapauksen, Jyväskylän kaupungin päivähoidon kulttuurikasvatussuunnitelman ja Toivakan kunnan perusopetuksen kulttuuriopetussuunnitelman, kautta.
Tutkielman pääkäsitteinä toimivat kulttuuri, kulttuurikasvatus ja lastenkulttuuri. Käsitteitä avaan muun muassa Fornäsin (1998) ja Varton (2002) näkemyksin.
Tutkielman teoriaosassa nousi esiin kulttuuriopetussuunnitelman idean syntyneen koulun kulttuurikasvatukseen liittyvissä eri kehityshankkeissa esiin nousseista toimivista käytänteistä. Tärkeänä risteymänä kulttuuriopetussuunnitelmien synnylle toimi vuosina 1998–2001 toteutettu Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma. Yhtenä ohjelman tuloksena oli huomio koulun toteuttamien kulttuurikasvatuksellisten toimintojen ylöskirjaamisen olevan tärkeä osa kyseisten mallien vakiinnuttamista koulun vuotuiseen toimintaan.
Osanan tutkielmaa toteutettu tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineiston olen kerännyt osallistuvalla havainnointi -menetelmällä äänittämällä kulttuurikasvatus- ja -opetussuunnitelmien suunnitteluryhmien palavereita. Aineiston analysoin sisällönanalyysi -menetelmällä.
Tutkimuksessa nousi esiin kuntakohtaisten kulttuuriopetussuunnitelmien laadinnan lähteävän yleisistä suunnitelmalle esitetyistä periaatteista. Kirjattu suunnitelma muotoituu kuitenkin lopulta sen mukaan, mikä on kunnan oma tarve ja kuinka pitkällä järjestäytyneessä kulttuurikasvatuksessa kunnassa ollaan. Kulttuuriopetus- ja -kasvatusuunnitelmien laadinnassa tulee tämän tutkimuksen mukaan huomioida kunnan kulttuurikasvatuksen nykytilanne, kulttuurianti, kehitystarpeet sekä toiminnan resurssit.
|
|---|