| Summary: | Pro-gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ehdonalaiseen valvontaan vapautuneet
naisvangit sopeutuvat takaisin yhteiskuntaan. Naisrikollisista ja naisvangeista mediassa
muodostettu kuva on usein hyvin negatiivinen. Tutkielmani tavoitteena on tuoda uudenlaista
ymmärrystä naisvankien elämästä vapautumisensa jälkeen ja selvittää millaisia
tarinoita ehdonalaiseen valvontaan vapautuneilla naisilla on. Pyrin tutkielmassani selvittämään
sitä, miten naiset sopeutuvat vankilan jälkeiseen elämään ja mitkä asiat heidän sopeutumiseensa
vaikuttavat.
Tutkimusaineistonani ovat vuosina 2002-2003 ehdonalaiseen valvontaan vapautuneista
naisista kirjoitetut Kriminaalihuoltolaitoksen muistiot. Tästä aineistosta valikoitui tarkasteluni
kohteeksi 37 asiakirjaa. Asiakirjoissa esille tulleiden naisten tarinoita olen analysoinut
narratiivista metodia käyttäen. Olen muodostanut aineistostani kolme päätarinaa ja seitsemän
alatarinaa. Päätarinat olen jakanut positiivisiin, negatiivisiin ja avoimiin tarinoihin.
Tarinoiden jaottelu perustuu niiden lopputilanteen mukaan. Päätarinoiden alla olevat alatarinat
eroavat toisistaan erilaisten juonenkäänteiden kautta. Alatarinoita esittelen erilaisten
teemojen kautta ja pyrin siten tuomaan näkyviin naisten tarinoiden keskeiset piirteet.
Tutkielmani tulokset osoittavat, että positiivisissa tarinoissa naiset ovat sopeutuneet vankilatuomionsa
jälkeen nopeasti takaisin yhteiskuntaan. Heidän asuntoasiansa, päihteiden
käyttönsä sekä sosiaaliset suhteensa ovat kunnossa ja auttavat heitä nopeaan sopeutumiseen.
Heidän kohdallaan rikosten uusiminen on hyvin epätodennäköistä. Sen sijaan negatiivisissa
tarinoissa naisten päihteiden käyttö, asunnottomuus ja sosiaaliset suhteet vaikeuttavat
heidän sopeutumistaan ja he syyllistyvätkin ehdonalaisvalvonnan aikana uusiin rikoksiin.
Heidän kohdallaan rikollisuus ja vankilakierre ovat toistuvia. Avoimissa tarinoissa
naisten sopeutuminen takaisin yhteiskuntaan tuottaa vaikeuksia. Tässä päätarinatyypissä
naisten sopeutumistarinat jäävät avoimiksi ja niissä on löydettävissä sekä positiivisia että
negatiivisia piirteitä.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että naisten yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat
sekä naisten oma halu että muut yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Esimerkiksi
asunnottomuus, työttömyys ja heikko taloudellinen tilanne vaikeuttavat kiinnittymistä
normaaliin elämään. Myös päihteiden käytöllä ja sosiaalisilla suhteilla on selkeä vaikutus
naisten sopeutumisessa.
|
|---|