"Syrjintä loppukoon" viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaista on viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä. Viittomakieliset kuurot ovat poikkeuksellinen ryhmä, koska he kuuluvat sekä kielivähemmistöön että vammaisryhmään. Tutkimuksessa selvitetään, miten syrjintä painottuu kielen ja vammaisuuden välillä. Asiaa...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Mikkola, Heli
Other Authors: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40111
Description
Summary:Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaista on viittomakielisten kuurojen kokema syrjintä. Viittomakieliset kuurot ovat poikkeuksellinen ryhmä, koska he kuuluvat sekä kielivähemmistöön että vammaisryhmään. Tutkimuksessa selvitetään, miten syrjintä painottuu kielen ja vammaisuuden välillä. Asiaa tarkastellaan sekä viittomakielisten kuurojen omien kokemusten että kuurojen kanssa työtä tekevien havaintojen pohjalta. Tutkimusta lähestytään kielen ja vammaisuuden sekä lainsäädännön ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Syrjintää tarkastellaan monipuolisesti erilaisten viittomakielisiä kuuroja koskettavien ilmiöiden kuten audismin kautta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä. Aineisto on koottu haastattelemalla kuuroja henkilökohtaisesti viittomakielellä. Työntekijät on haastateltu pääasiassa sähköpostin kautta. Aineisto koostuu yhdeksän viittomakielisen kuuron, 13 Kuurojen Liiton kuntoutussihteerin, kolmen seurakunnan kuurojendiakoniatyöntekijän ja neljän viittomakielisen Kuurojen Liiton työasiamiehen kokemuksista. Viittomakielisten kuurojen syrjintää voidaan pitää moniperusteisena, koska heitä syrjitään kielen ja/tai vamman perusteella. Aina ei voi erottaa, kumpi syrjintäperuste on kyseessä. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että viittomakieli kielenä on ihmisille outo, eikä aina ymmärretä, että kuuroille suomen kieli on vieras tai toinen kieli. Aineiston perusteella voi sanoa, että viittomakielisten kuurojen syrjintä on osittain samanlaista kuin vammaisten syrjintä, mutta lisäksi siinä on omia piirteitä. Kuurojen syrjinnässä korostuvat työelämäsyrjintä ja kielellinen syrjintä, mikä ilmenee mm. tulkin käytön estämisenä ja kieltämisenä. Viittomakielisten kuurojen syrjinnässä erityisinä piirteinä näkyvät läheissyrjintä, mitätöivä ”kuuro ei voi” -asenne ja työelämäsyrjinnän perusteleminen turvallisuussyillä. Suurin osa syrjinnästä on välitöntä syrjintää, myös rakenteellista syrjintää on paljon muun muassa tiedonsaannissa ja palveluissa. Tutkimuksen yhteenvetona esitetään viittomakielisiin kuuroihin kohdistuvan syrjinnän määritelmä.