| Yhteenveto: | Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelmasta syntynyttä
julkista keskustelua Suomessa ohjelman suunnitteluvaiheessa. Tutkimuksen keskiössä
on erilaisten luonto- ja ympäristö- sekä luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelukäsitysten
tarkastelu Natura 2000 -keskustelussa. Tutkimuksen lähtökohtana on oletus siitä, että
osasyynä julkisuudessa esille tulleeseen Natura-konfliktiin pian sen jälkeen, kun Suomi
liittyi Euroopan unioniin, olivat eri kiistaosapuolten erilaiset käsitykset luonnosta ja ympäristöstä
ja etenkin niiden suojelusta. Tutkielmassa pyritään analysoimaan
1. keskustelussa esille tulleita ristiriitaisia luontokäsityksiä.
2. mihin muihin keskusteluihin Natura 2000 -keskustelu Suomessa liittyi.
3. ketkä Natura 2000 -keskustelussa olivat aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita.
4. millaisia liittoutumia, intressiryhmiä tai niin sanottuja diskurssikoalitioita Naturakeskustelun
yhteydessä muodostui.
Tutkielman aineiston muodostaa Natura 2000 -ohjelmasta käyty julkinen keskustelu. Tarkemmin
ottaen aineistona on Natura 2000 -uutisointi sanoma- ja järjestölehdissä vuonna
1997 ja etenkin vuoden 1997 touko- ja kesäkuussa. Tutkielman aineisto on kerätty viidestä
eri lehdestä. Nämä lehdet ovat Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, Vihreä Lanka,
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n järjestölehti, joka tuolloin oli nimeltään
Maataloustuottaja, ja Suomen luonnonsuojeluliiton järjestölehti Luonnonsuojelija.
Tutkimuksen lähtökohta on niin sanotussa konstruktivistisessa näkökulmassa. Tutkielmassa
ei haluta tutkia sitä, onko jostakin asiasta välitetty kuva todellisuutta, vaan selvittää,
miten tietoa, kuvia ja todellisuutta tuotetaan erilaisissa käytännöissä. Tutkimusmenetelmänä
tutkielmassa on teorioiden ja näkökulman tarjoama lukutapa.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että luonnon- ja ympäristönsuojelulle annetut erilaiset
arvot ja merkitykset olivat erittäin keskeisessä asemassa suomalaisen Natura 2000 -
konfliktin syntymisessä. Erilaisten ristiriitaisten luontokäsitysten ympärille muotoutui kaksi
diskurssikoalitioita − maanomistajat ja luonnonsuojelijat − joiden välissä keskusteluun
ottivat osaa ympäristöhallinto, muut valtion virkamiehet sekä poliitikot. Voidaan myös
sanoa, että osasyynä Natura-konfliktin syntymiseen ja eskaloitumiseen olivat toimijoiden
eri näkemykset kunkin toimijan roolista EU-direktiivien täytäntöönpanossa. Natura 2000 -
keskustelussa korostui myös tiedollinen konflikti, mikä oli aiempiin suojeluohjelmiin verrattuna
uutta.
|
|---|