| Summary: | Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella poliittista retoriikkaa ja erityisesti diplomatian kieltä. Tutkimuksen aineistona on käytetty ASEM (Asia - Europe Meeting) -huippukokouksissa esitettyjä puheita. Aineisto koostuu vuosina 2000, 2002, 2004, 2006 sekä 2008 pidettyjen huippukokousten puheista. Puheiden pitäjät ovat pääsääntöisesti olleet jäsenvaltioiden presidenttejä tai pääministereitä. Seremoniallisesta ja juhlavasta luonteestaan johtuen diplomatian kieli vaikuttaa aluksi mitäänsanomattomalta ja merkityksettömältä. Kuten mihin tahansa tekstiin, myös diplomatian kieleen kätkeytyy poliittisia merkityksiä. Tutkimuksessa luetaan esiin näitä merkityksiä sekä niiden taakse kätkeytyviä poliittisia voimia ja ilmiöitä. Huomiota kiinnitetään myös asioihin, joista ei puhuta. Teoriataustana tutkimuksessa käytetään mm. Chaim Perelmanin ja Kenneth Burken näkemyksiä.
ASEM-keskustelufoorumi perustettiin edistämään Aasian ja Euroopan välistä keskinäistä tunnettavuutta ja luottamusta. ASEM kokoaa yhteen 45 osallistujaa, joten yleisö on hyvin heterogeeninen. Yleisön monimuotoisuus asettaa haasteen retoriikalle. Tutkimusaineiston tarkastelu osoittaa, että diplomatian kielessä pyritään painottamaan yhteisöllisyyttä ja niitä asioita, joista vallitsee yhteisymmärrys. Kiistanalaisista asioista puhumista puolestaan vältellään. Puheiden pitäjät pyrkivät mm. esisopimusten ja me-pronominien avulla vahvistamaan yhteisymmärrystä tiettyjen arvojen ympärillä. Myös identifikaatiota eli samastamista käytetään hyväksi. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota puhujan huomaamattaan tekemiin valintoihin hänen käyttämiensä käsitteiden suhteen sekä erilaisiin vastakkainasetteluihin, vertauksiin, painotuksiin, toistoon ja sävyihin. Huolellisen tutkimisen jälkeen puheissa alkoivat erottua selkeämmin myös erilaiset kooditermit.
Tutkimustuloksissani esitän, että diplomatiaa tarvitaan edelleen, sillä valtioiden välinen keskinäisriippuvuus on lisääntynyt. Diplomatian foorumeilla voidaan vahvistaa keskinäistä luottamusta ja yhteisiin sääntöihin sitoutumista. Diplomatian avulla valtioiden edustajat voivat myös todistella tekojensa vilpittömyyttä. Itä-Aasia ei ole yhtä yhtenäinen toimija kuin EU. Tutkimuksessa selvisi, että Itä-Aasia kuitenkin vahvistaa asemaansa yhteistoiminnan kautta ja peilatessaan itseään selkeään toiseen entiteettiin. Diplomatian avulla voidaan vahvistaa alueiden välistä yhteisöllisyyttä sekä alueellista yhteisöllisyyttä. Tähän tarkoitukseen diplomatia on hyvä, mutta hidas väline. Esitän, että ASEM-yhteistyön etua voidaan pitää samalla sen ongelmana. On tärkeää keskustella ja vaihtaa mielipiteitä, sillä sanat antavat avaimia tekojen ymmärtämiseen. Toisaalta konkretian puuttumisen ja konsensuspainotteisuuden vuoksi ASEM on maailmanpolitiikassa heikko toimija.
|
|---|