Foreign language teaching a comparison of performance of Finnish 6th and 9th graders

Tieto foneemisten aakkosten hallinnan tasosta on olennaista, koska suullinen viestintä on tärkeässä osassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja koska foneemisiin aakkosiin perustuvan opetusmetodin on todettu korjaavan väärinkäsityksiä kielen lausumisessa. Aiempi tutkimus on keskitty...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Saarelainen, Aino
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2011
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/39952
Description
Summary:Tieto foneemisten aakkosten hallinnan tasosta on olennaista, koska suullinen viestintä on tärkeässä osassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja koska foneemisiin aakkosiin perustuvan opetusmetodin on todettu korjaavan väärinkäsityksiä kielen lausumisessa. Aiempi tutkimus on keskittynyt tutkimaan, millaiset ääntämisongelmat ovat tyypillisiä suomalaisille ja kuinka erilaisia lausumismalleja voidaan käyttää englannin opetuksessa. Kuitenkaan peruskoulun oppilaiden foneemisten aakkosten hallintaa ei ole aikaisemmin tutkittu. Tämä tutkimus selvittää, hallitsevatko kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset foneemiset aakkoset ja onko ikäryhmien välillä eroa hallinnan tasossa. Tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Onko kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten välillä eroa foneemisten aakkosen hallinnan tasossa? 2. Onko foneemisia aakkosia opetettu oppilaille? Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 23 oppilasta 6. luokalta ja 18 oppilasta 9. luokalta. Aineistoa arvioitiin aiemman tutkimuksen valossa kiinnittäen erityistä huomiota yleensä suomalaisille vaikeina pidettyihin äänteisiin. Suurimmassa osassa kysymyksistä yhdeksäsluokkalaiset hallitsivat foneemiset aakkoset kuudesluokkalaisia paremmin, mutta kuudesluokkalaiset osoittivat erityistä tietoa yksittäisistä symboleista kuten schwa ə. Oppilaiden mukaan suurimmalle osalle oli opetettu reseptiivisiä taitoja foneemisissa merkeissä molemmissa ikäryhmissä. Tutkimus on arvokas tutkimuskentälle, koska se antaa tietoa, kuinka paljon foneemisia symboleita jo opetetaan peruskoulussa ja kuinka hyvin oppilaat jo ymmärtävät niitä. Tutkimuksella saavutettua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi valittaessa sopivaa opetusmetodia Suomen peruskouluille.