| Summary: | Tämä tutkimus on osa Työyhteisöliikunta 2010 -hanketta, jonka tavoitteena on ollut koota
ja jakaa tietoa erilaisista tavoista saada työyhteisöt ja niiden jäsenet liikkumaan. Työyhteisöliikunta
määritellään tutkimuksessa strategisesti työhyvinvointiin liitetyksi toiminnaksi,
jonka tavoitteena on paitsi työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen niin myös
terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien kannustaminen liikunnan pariin. Työyhteisöliikunta
voi olla niin työmatkaliikuntaa, työyhteisön yhteisiä liikunta-aktiviteetteja kuin
työntekijän omaehtoista liikkumista, mutta joka ajallisesti tapahtuu joko työajalla tai työpäivään
välittömästi niveltyen.
Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitkä ovat työyhteisöliikunnan haasteet ja mahdollisuudet,
kun tavoitteena on kahdeksan pilottityöyhteisön kokemusten avulla löytää sellaisia
työyhteisöliikunnan hyviä käytäntöjä tai keskeisimpiä tekijöitä, joiden avulla saadaan terveytensä
kannalta liian vähän liikkuvat osallistumaan työyhteisöliikuntaan ja sitä kautta
omaksumaan liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Niklas Luhmannin systeemiteoria, ja tutkimuksen
aineisto koostuu kahdeksasta pilottityöyhteisön yhteyshenkilön haastattelusta.
Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa systeemiteoriaa mukaillen yhteiskunnan
eri osajärjestelmät (talous, politiikka, tiede, kasvatus ja uskonto) muodostavat teemaalueet.
Aineiston analyysissa käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa työyhteisöliikunnan keskeisimmiksi tekijöiksi nousi neljä osa-aluetta: yhteistyö,
johdon rooli, asiantuntijuus ja motivointi. Yksinkertaisimmillaan työyhteisöliikuntaa
suunnitellessa tulee siten määritellä seuraavat asiat: kenellä on päävastuu toiminnan
organisoinnista, mitkä ovat toiminnan keskeisimmät tavoitteet, minkälaista osaamista löytyy
omasta organisaatiosta sekä mikä on työyhteisöliikunnan keskeinen kohderyhmä ja
mitkä ovat käytettävissä olevat aktivointikeinot.
Yksittäiset työyhteisöt voivat hyödyntää tutkimustuloksia oman työyhteisöliikuntasuunnitelman
rakentamisessa, mutta tutkimus tarjoaa tietoa myös yhteiskunnallisen päätöksenteon
tueksi.
|
|---|