Organisaatioluottamus, esimies-alaissuhteet ja työn imu sekä niiden yhteydet alaisten näkökulmasta tarkasteltuna

Tutkimuksessa selvitettiin pk-yrityksissä työskentelevien alaisten arvioita organisaatioluottamuksen tasosta, esimies-alaissuhteen laadusta ja työn imusta. Lisäksi tutkittiin luottamuksen ja esimies-alaissuhteen laadun vaikutusta alaisten kokemaan työn imuun. Tutkimus perustuu vuonna 2011–2012 to...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kärkäs, Melina
Other Authors: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2012
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/39929
Description
Summary:Tutkimuksessa selvitettiin pk-yrityksissä työskentelevien alaisten arvioita organisaatioluottamuksen tasosta, esimies-alaissuhteen laadusta ja työn imusta. Lisäksi tutkittiin luottamuksen ja esimies-alaissuhteen laadun vaikutusta alaisten kokemaan työn imuun. Tutkimus perustuu vuonna 2011–2012 toteutettuun kyselytutkimukseen, joka kerättiin osana Uudistava johtaminen -hanketta. Kyselyyn vastasi 163 alaista, joista lähes kolme neljäsosaa oli miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 36 vuotta (vaihteluväli 19–56 vuotta), ja he työskentelivät palveluiden, informaatioteknologian ja teollisuuden alan yrityksissä. Tulokset osoittivat, että alaiset arvioivat organisaatioluottamuksen tason ja esimiesalaissuhteen laadun hieman keskitasoa paremmaksi. Tietoperustainen luottamus arvioitiin korkeammaksi kuin tunneperustainen luottamus. Työn imua alaiset arvioivat tuntevansa hiukan useammin kuin kerran viikossa. Työn imun osatekijöistä tarmokkuuden havaittiin olevan vähäisempää nuoremmilla työntekijöillä. Työssä koettu tarmokkuus ja työlle omistautuminen olivat selvästi vähäisempää it-alalla työskentelevillä kuin palvelu- ja teollisuusaloilla työskentelevillä alaisilla. Tutkimuksen perusteella todettiin, että tunneperustaisen luottamuksen ja esimies-alaissuhteen laatu ovat yhteydessä työn imuun. Mitä korkeammaksi alaiset arvioivat luottamuksen ja esimies-alaissuhteen laadun, sitä useammin he kokivat työn imua. Työtovereiden sosiaalisella tuella näytti olevan enemmän vaikutusta työn imuun kuin työtovereiden ammattitaidolla ja pätevyydellä tai esimiehen tuella ja luottamuksella. Johtopäätöksinä tutkimustuloksista voidaan todeta, että tutkituissa organisaatioissa on syytä kiinnittää huomiota luottamuksen ja esimies-alaissuhteiden laatuun. Etenkin tunneperustaisen luottamuksen kehittäminen on tärkeää, sillä se lisää työn imua, ja vaikuttaa näin koko organisaation tehokkuuteen ja työntekijöiden työhyvinvointiin.