| Summary: | Tutkimuksessa tarkastellaan haja-asutusalueen jätevesikysymystä Keski-Suomessa.
Kiinnostuksen kohteena on ihmisten suhtautuminen vuoden 2004 alusta voimaan
tulleeseen jätevesiasetukseen. Kirjallisuuskatsaus muodostaa teoreettisen viitekehyksen.
Siinä tarkastellaan vesistöjen tilaa, jätevesiasetuksen sisältöä sekä arvojen ja asenteiden
merkitystä yhteiskunnallisena kysymyksenä. Erityisessä tarkastelussa on asenteiden ja
toiminnan välinen ristiriita, josta usein käytetään termiä vapaamatkustajuus. Empiirisessä
osiossa tutkitaan Keski-Suomen haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen
jätevesimenetelmiä sekä ihmisten suhtautumista jätevesiasetukseen. Tutkielman
tarkoituksena on saada tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon kautta syntyneen asetuksen
vastaanottamisesta sekä ymmärtää asetukseen liittyvää problematiikkaa.
Tutkimusote on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tutkimuksessa käytetty aineisto
kerättiin vuoden 2004 aikana kahdella lomakehaastattelulla. Kyselyjen kohteena olivat
Keski-Suomen 122 vesiosuuskuntaa sekä 641 Korpilahden alueella sijaitsevaa kiinteistöä,
jotka valittiin satunnaisotoksella viemäriverkostoon kuulumattomista kiinteistöistä.
Lomakehaastatteluiden vastaukset on muutettu tilastolliseksi materiaaliksi SPSS-ohjelman
avulla. Tilastollisen tarkastelun lisäksi tutkimuksessa on analysoitu yksittäisiä, vapaisiin
kenttiin kirjoitettuja kommentteja.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että kiinteistöjen jätevesijärjestelmät ovat melko
vanhoja. Halukkuus liittää kiinteistö viemäriverkostoon oli vähäistä ja sitä perusteltiin
useimmiten pitkillä välimatkoilla ja kustannuksilla. Ympäristömyönteisen asennoitumisen
ja ympäristövastuullisen toiminnan välillä havaittiin ristiriitoja. Jätevesiasetus herätti
negatiivisia tuntemuksia, koska sen ei katsottu huomioivan riittävästi paikallisia
olosuhteita. Ennen asetuksen voimaantuloa ei käyty riittävästi arvokeskustelua. Siksi ei
huomattu, että lähiympäristön yhteisölliset arvot olivat ristiriidassa poliittisen
päätöksenteon seurauksena syntyneen asetuksen kanssa. Normatiivista säätelyä tarvitaan,
jotta yksilöt saadaan sitoutettua toimintaan, mutta jätevesiasetus ei tarjonnut yksilöille
riittävästi sanktioita ja kannustimia. Myöhemmin jätevesiasetus on herättänyt laajaa
yhteiskunnallista keskustelua ja kritiikkiä.
|
|---|