Verkostoituminen ja luottamus

Robert Putnamin tutkimusten myötä sosiaaliseen pääomaan on liitetty verkostoituminen sekä sitä tukevat luottamus ja vastavuoroiset normit. Tutkimuksessa sosiaalista pääomaa lähestytään verkostoitumisen ja luottamuksen näkökulmasta. Aineistona on käytetty Lama ja luottamus – projektin kyselyaineistoa...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kallio, Mikko
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2010
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/39886
Kuvaus
Yhteenveto:Robert Putnamin tutkimusten myötä sosiaaliseen pääomaan on liitetty verkostoituminen sekä sitä tukevat luottamus ja vastavuoroiset normit. Tutkimuksessa sosiaalista pääomaa lähestytään verkostoitumisen ja luottamuksen näkökulmasta. Aineistona on käytetty Lama ja luottamus – projektin kyselyaineistoa vuodelta 1999. Aineisto muodostuu kuudesta kunnasta. Aineistosta olen valikoinut analyysieni kohteeksi yhdistyksiin ja järjestöihin kuulumisen (verkostoituminen) sekä luottamusta eri ihmisryhmiin ja instituutioihin mittaavat kysymysosiot. Tutkimustehtävänä on ollut selvittää yhdistyksiin verkostoitumisen yhteyttä luottamukseen. Tutkimuksessa luottamus on jaettu Adam Seligmania ja Niklas Luhmannia mukaillen kahteen analyyttiseen tasoon. Tasot ovat luottamus ihmisiin (engl. trust) ja luottavaisuus instituutioihin (engl. confidence). Aineiston analyysivaiheessa havaittiin, että luottamus jakaantuu luontevasti myös ”lähellä ja kaukana” – tasoihin. Lähellä tarkoittaa, että luottamuksen kohde on tuttu tai paikallinen (vrt. mikrotaso). Kaukana tarkoittaa, että luottamuksen kohde on tuntematon tai valtakunnallinen (vrt. makrotaso). Näistä tasoista on muodostettu nelikenttä. Jäsenyyden yhteyttä luottamuksen eri tasoihin on selvitetty keskiarvovertailuilla (1-ANOVA). Luottamuskysymyksistä on faktorianalyysin pohjalta muodostettu summamuuttujia. Näennäisyhteyksien havaitsemiksi on yhteyden löytyessä vakioitu sukupuoli, ikä ja ammatillinen koulutus. Regressioanalyysin tulokset hylättiin, koska siihen liittyvät taustaoletuksen täyttyivät huonosti Selkein tutkimustulos on monijäsenisyyden yhteys luottamukseen ja luottavaisuuteen. Tällöin luottamus tuntuu yleistyvän verkoston ulkopuolisiin kohteisiin. Mitä useampi jäsenyys kuntalaisella on eri yhdistyksiin, sitä todennäköisemmin hän luottaa tuntemattomiin ihmisiin sekä yhteiskunnallisesti keskeisiin instituutioihin. Vastaavasti yhdistyskohtaisesti tarkasteltuna vain muutamat yhdistysjäsenyydet ovat yhteydessä luottamukseen. Kausaalinen yhteys on kuitenkin kiistanalainen, koska yhteys voi rakentua myös toisinpäin: luottavaiset ihmiset liittyvät tai ovat jäseninä eri yhdistyksissä. Tämän erittelyyn aineisto ei anna varmuutta.