Vieraskasvilajit puutarhan sosiaalisessa kontekstissa
Tutkielmassa on tarkoitus selvittää onko vieraslajit tunnettuja suomalaisessa puutarhakulttuurissa. Vieraslajien haitallisuus luonnon monimuotoisuudelle on noussut luonnontieteellisessä tutkimuksessa esille, mutta kattavaa sosiologista tutkimusta ilmiön sosiaalisesta ulottuvuudesta on tehty niukasti...
| Päätekijä: | |
|---|---|
| Muut tekijät: | , , , , , |
| Aineistotyyppi: | Pro gradu |
| Kieli: | fin |
| Julkaistu: |
2008
|
| Aiheet: | |
| Linkit: | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/39874 |
| Yhteenveto: | Tutkielmassa on tarkoitus selvittää onko vieraslajit tunnettuja suomalaisessa
puutarhakulttuurissa. Vieraslajien haitallisuus luonnon monimuotoisuudelle on noussut
luonnontieteellisessä tutkimuksessa esille, mutta kattavaa sosiologista tutkimusta ilmiön
sosiaalisesta ulottuvuudesta on tehty niukasti. Vieraslajeista tutkielman keskiössä ovat
vieraskasvilajit ja eritoten joukko Suomen ympäristökeskuksen haitallisiksi nimeämiä
koristekasveja.
Teoreettinen kehys tutkimukseen tulee kriittisestä realismista. Kriittisen realismin nykyisin
tunnetuin edustaja lienee Roy Bhaskar, jonka filosofisontologiseen teoriaan tutkielma
hyvin vahvasti pohjautuu. Kriittinen realismi on myös sävyttänyt työn metodologisia
valintoja ja aineistoon pureudutaan semioottisen mallin ja tematisoinnin avulla. Yhtenä
sivujuonteena tutkielmassa on tarkoitus pintapuoleisesti arvioida kriittisen realismin
soveltuvuutta ympäristösosiologiseksi teoria ja työskentely työkaluksi.
Tutkielman aineistona on kaksi puutarhalehteä: Viherpiha ja Kotipuutarha.
Vieraskasvi-ilmiö kotimaisessa puutarhassa näyttäytyy aineistoni valossa antropologisen
työn kautta sosiaalisesti hahmotettavaan tilankokemiseen liitoksissa olevana ilmiönä.
Taustalla näyttelee omaa osaansa puutarhaajien ja puutarhakulttuurin sosiaalisesta käsin
rakentuva luonnonkokeminen.
|
|---|