| Summary: | Tämä tutkimus tarkastelee henkistä elämäntapaa kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluita
tuottavien ihmisten joukossa. Tarkoituksena on selvittää, miten nämä ihmiset ovat
päätyneet henkiseen elämäntapaan ja miten henkisyys näkyy heidän elämässään sen eri
osa-alueissa; arjessa ja työssä, suhteessa itseen, ihmissuhteisiin ja ympäristöön sekä
suhteessa olemassaolon suuriin kysymyksiin.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii Paul Heelasin ja Linda Woodheadin subjektiivisen
käänteen teoria uskonnollisen ilmapiirin muutoksesta nyky-yhteiskunnassa. Henkisyys
määrittyy Heelasin ja Woodheadin teoretisoinnin pohjalta kuvaamaan ihmisen sisäistä
yhteyttä omaan itseen ja omiin autenttisiin kokemuksiinsa. Elämäntavan katsotaan
heijastuvan elämän jokaiseen osa-alueeseen ja olevan aina yhteydessä laajemmin
vallitsevaan yhteiskunnan tilaan. Heelas ja Woodhead näkevät nyky-yhteiskuntamme
elävän henkisen murroksen aikakautta, jossa henkisyyden merkitys ihmisille kasvaa.
Teoriassaan he erottavat toisistaan perinteisen ulkoisiin auktoriteetteihin perustuvan
institutionaalisen uskonnon ja väljemmin määrittyvän sisäisen henkisyyden. Subjektiivinen
käänne tapahtuu, kun ihminen alkaa päästää irti ulkoisten paineiden sanelemasta elämästä
ja siirtyy toteuttamaan elämäänsä oman sisäisen tuntemuksensa pohjalta.
Tutkimuksen aineisto pohjautuu kuuden hyvinvointipalveluita tuottavan henkilön
kirjallisiin ja suullisiin kertomuksiin elämästään. Avoimen teemahaastattelun runko
muodostui elämäntavan käsitteen erittelyä apuna käyttäen. Lopulliset tutkimuksen teemat
muotoutuivat adaptiivisen teorianmuodostuksen periaatteita noudatellen aineistosta
nousseiden henkistä elämäntapaa kuvaavien yleisten piirteiden kautta.
Aineistolähtöisen analyysitavan tuloksena tämä tutkimus osoittaa, että henkisyys näkyy
tutkittavien elämäntavassa laajasti elämän koko osa-alueiden kirjossa suurissa elämää
ohjaavissa kysymyksissä. Henkinen elämäntapa ilmentää pehmeitä arvoja kaikissa
suhteissaan. Tasapainoa haetaan yksilön ja ympäristön välille ja sitä pidetään terveyden ja
hyvinvoinnin perustana. Henkisyys näkyy tutkittavien elämässä elämänfilosofisina
pohdintoina, joissa painottuvat omat kokemukset ja niiden kautta jumaluuden todeksi
tuleminen, itsensä kehittämisenä ja yhteyden luomisena omaan autenttiseen itseen sekä
eettisinä periaatteina ja vastuun ottamisena itsestä ja muiden hyvinvoinnista.
Subjektiivisen käänteen tutkittavien elämässä sai aikaan jokin pysäyttävä kokemus, joka
sai tutkittavat ottamaan itse vastuun omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Käänteen
myötä henkisyys tuli tutkittaville tärkeämmäksi ja se alkoi näkyä kokonaisvaltaisesti
heidän elämässään. Henkisyyteen herääminen sai aikaan muutoksen, jonka myötä
tutkittavat kokivat terveytensä ja hyvinvointinsa parantuneen, ihmissuhteiden syventyneen
ja luottamuksen elämää kohtaan lisääntyneen. Myös suhde työhön muuttui ja se sai aikaan
alanvaihdon osalla tutkittavista.
|
|---|