Summary: | Tutkielmassa tarkastellaan Kotiliedessä esiintyvää perhekuvaa vuosilta 1953 ja 2003.
Tarkoituksena on selvittää Kotilieden artikkeleita analysoimalla ne ainekset, joista
perhepuhe on muodostunut kyseisinä ajankohtina. Lähtökohtana on jako moderniin ja
postmoderniin yhteiskuntaan, jossa esiintyvää perhekuvaa tutkitaan familistisen ja
individualistisen perhekäsityksen valossa. Keskeisellä sijalla on perhepuheessa
tapahtunut historiallinen muutos. Perhepuheen muutokset pyritään näkemään
yhteiskunnan, perheen ja yksilön välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Muutoksen lisäksi
huomio kiinnitetään Kotilieden rooliin perhettä yhteiskunnallisesti muotoilevana ja
määrittelevänä tekijänä.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä ja diskurssianalyysiä.
Tutkimusaineiston muodostavat Kotiliedestä valitut artikkelit vuosilta 1953 ja 2003.
Tutkielman tulokset osoittavat selvästi Kotilieden perhepuheessa tapahtuneen muutoksen.
Kodinhoitamisen sijaan pääpaino perhepuheessa on siirtynyt parisuhteen ympärille.
Parisuhteen problematisointia voidaan pitää postmodernille maailmalle tyypillisenä,
individualistisena piirteenä. Tasa-arvokysymykset nousevat toisena merkittävänä
teemana esiin perhepuheesta. Sukupuolisopimuksen mukaisesta työnjaosta perheessä on
siirrytty tasa-arvokeskusteluihin, joiden laajuus ja voimakkuus lehden vuoden 2003
artikkeleissa antavat viitteitä siitä, ettei tasa-arvo sukupuolten välillä vielä toteudu
yhteiskunnan, eikä perheiden tasolla. Kolmantena keskeisenä muutoksena voidaan pitää
siirtymistä rationaalisuuden ihanteesta elämyksellisyyden etsintään. Elämysten kaipuu
voidaan nähdä osoituksena individualistisista pyrkimyksistä kokea oma elämä
ainutkertaisena ja yksilöllisenä. Perhe nähdään nyt ennen kaikkea omaa elämää
rikastuttavana tekijänä.
|