| Summary: | JOHDANTO Suomen musiikkilehdistön historia on eurooppalaisittain nuori, mutta se on lähes yhtä vanha kuin maamme aktiivinen musiikkielämä, jonka kypsyyskausi alkoi 1880-luvulla. Vanhimman suomenkielisen musiikkilehden perustamisesta on kulunut runsas yhdeksänkymmentä vuotta, ensimmäinen ruotsinkielinen musiikkilehti alkoi ilmestyä lähes kahdeksankymmentä vuotta sitten.
Pitkästä historiastaan huolimatta ovat musiikkilehdet saaneet tutkimuskohteena vähän huomiota osakseen, samoin kuin yleensä suomalainen aikakauslehdistö, joka on pitkään ollut "harmaa läiskä" akateemisessa tutkimuksessa (Hemanus 1974, 33). Suomen musiikinhistoriaa käsittelevä kirjallisuus on lähes kokonaan laiminlyönyt musiikkilehdet, kuten esim. Haapasen teos
"Suomen säveltaide", vaikka sen tekijä itse oli toimittamassa kolmea merkittävintä musiikkilehteä. "Suuri musiikkikirja", joka on alan harvoja suomenkielisiä hakuteoksia, ei tunne maan vanhinta musiikkilehteä Säveleitä. Tärkeimmät ulkomaiset hakuteokset mainitsevat useimmat suomalaiset musiikkilehdet,
"Allmant Musiklexikon" jopa kommentoi yhtä ruotsinkielista musiikkilehteä (Norlind 1927, 362-363).
Tutkittava aineisto oli laaja, minkä vuoksi jouduttiin suorittamaan karsintaa sekä ajallisesti, rajaamalla aineisto vuosien 1887-1951 väliin, että itse lehdistä. Rajavuosi 1887 oli itsestään selvä Säveleiden perustamisvuotena, vuoteen 1951 päättyivät suomalaisen musiikkilehdistön lihavat vuodet, ainakin mitä tulee lehtien lukumäärään. Suomen musiikkielämastä puuttui yleismusiikkilehti vuoteen 1963 saakka, jolloin perustettiin Rondo-niminen lehti. Lehtien karsinnasta kärsivät eniten musiikkialan ammattilehdet, jotka lähinnä erikoistuneen sisältönsä vuoksi jätettiin tutkielman ulkopuolelle.
Tutkielma ei pyri täydelliseen ja objektiiviseen kuvaukseen Suomen musiikkilehdistöstä, vaan se keskittyy selvittämään niita asioita, jotka tutkielman perustutkimusluonteisuus huomioiden ovat keskeisiä ja tekijän mielestä tärkeitä. Eri musiikkilehdille annettu tila ei tietoisesti ole ollut arvostuksen mitta, vaan siinä on pyritty antamaan käsitys kunkin lehden vaiheista ja sisällöstä sekä suorittamaan sen kriittistä tarkastelua.
|
|---|