Analyysi vuosien 2008-2009 suhdannekäänteestä tilastojen revisioista, käänteen uutisoinnista ja ennakoinnista

Tässä pro gradu -työssä luodaan katsaus vuosien 2008–2009 suhdannekäänteeseen; siihen liittyneisiin ennusteisiin, haasteisiin ja valikoitujen tilastojen toimintaan. Lisäksi tarkastellaan Helsingin Sanomien uutisointia vuoden 2008 tammikuusta vuoden 2009 heinäkuuhun yhdessä Tilastokeskuksen tuottamie...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Konttinen, Henna
Muut tekijät: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2012
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/39247
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä pro gradu -työssä luodaan katsaus vuosien 2008–2009 suhdannekäänteeseen; siihen liittyneisiin ennusteisiin, haasteisiin ja valikoitujen tilastojen toimintaan. Lisäksi tarkastellaan Helsingin Sanomien uutisointia vuoden 2008 tammikuusta vuoden 2009 heinäkuuhun yhdessä Tilastokeskuksen tuottamien talousindikaattorien kanssa. Empiirisen osuuden aineiston muodostavat Tilastokeskuksen indikaattorit: neljännesvuositilinpito, tuotannon suhdannekuvaaja, kuluttajabarometri, teollisuuden uudet tilaukset, uudisrakentamisen volyymi-indeksi ja teollisuustuotannon volyymi-indeksi. Indikaattoreista tarkastellaan niissä tapahtuneita revisioita ja keskinäisiä suhteita. Havaitaan, että revisiot eivät muuttaneet indikaattorien keskinäisiä suhteita. Ne olivat useimmiten maltillisia ja johtuivat osin indikaattorien laskutavassa tapahtuneista muutoksista. Eniten muutoksia tapahtui neljännesvuositilinpidon edelliseen neljännekseen verrattavassa kausitasoitetuissa BKT:n volyymissa. Teollisuuden uudet tilaukset muuttuivat julkistuksissa vähiten, muutoksien tapahtuessa pääasiassa pian ensimmäisten julkaisujen jälkeen. Kausitasoitus ja tasomuutokset ovat merkittävimpiä syitä tarkentumisiin. Kuluttajabarometri oli ensimmäinen tulevaa laskua ja nousua ennakoiva indikaattori, kun taas talouden lasku konkretisoitui ensimmäisenä BKT:ssä ja viennissä. BKT:n volyymi (edelliseen neljännekseen) viimeisissä julkistuksissa syveni ensimmäisten julkistusten tietoihin nähden neljänneksinä 2008/Q4 ja 2009/Q1. Lisäksi nousu aikaistui vuoden 2009 julkistuksissa. Myös tuotannon suhdannekuvaajassa vuotta 2009 koskevat viimeksi julkistetut tiedot aikaistivat käänteen ajankohtaa. Muissa indikaattoreissa vastaavanlaista aikaistumista ei tapahtunut. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi laski pisimpään ja teollisuuden uudet tilaukset vähenivät prosentuaalisesti eniten edellisvuoden arvoonsa nähden. Vuonna 2008 uutisissa näkyi laajalti Yhdysvaltojen finanssikriisi, erilaiset tukitoimet, pankkien tulokset ja ohjauskorot. Kuluttajabarometri oli lähtenyt laskuun vuoden 2007 puolella. Ennustelaitokset olivat silti luottavaisia Suomen taloustilanteeseen. Syyskuussa euroalueen talouden kerrottiin supistuneen, Lehman Brothers kaatui ja kriisi syveni. Samalla uutisoitiin runsaasti pörssikursseista, joihin reaalitalouden taantuman pelon ja pankkien heikkojen tulosten kerrottiin vaikuttavan. Yritysten heikot näkymät ja kuluttajien uskon lasku huolestuttivat. Vuotta 2009 leimasivat lomautukset, yt-neuvottelut, työttömyys ja yritysrahoituksen ongelmat. Huomiota saivat teollisuuden vaikeudet ja tuotannon lasku, ja pankeille ja yrityksille toteutettiin elvytystoimia. Kesää kohti huolta aiheuttanut korkea inflaatio kääntyi deflaatioksi. Kesällä OECD nosti USA:n ja Kiinan kasvuennustetta, ja IMF maailmantalouden ennustetta. Luottamuksenkin kerrottiin jo parantuneen.