Äitinä uusperheessä

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten uusperheiden äidit kertovat äitiydestään uusperheessä, sekä millä tavalla äitimyytit ja kulttuuriset mallit ovat läsnä uusperheiden äitien kertomuksissa. Aineisto koostuu Kaksplus -lehden ja Meidän Perhe -lehden lehtiartikkeleista, joissa uusperhei...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Skinnari, Venla
Muut tekijät: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2009
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38617
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten uusperheiden äidit kertovat äitiydestään uusperheessä, sekä millä tavalla äitimyytit ja kulttuuriset mallit ovat läsnä uusperheiden äitien kertomuksissa. Aineisto koostuu Kaksplus -lehden ja Meidän Perhe -lehden lehtiartikkeleista, joissa uusperheiden äidit puhuvat vanhemmuudesta ja äitiydestään, sekä neljästä uusperheen äidin haastattelusta. Lehtiartikkeleita valikoitui tutkimukseen yhteensä yhdeksän. Neljä artikkelia Kaksplus -lehdestä ja viisi artikkelia Meidän Perhe -lehdestä. Nämä yhdeksän lehtiartikkelia sisältävät yhteensä seitsemäntoista eri uusperheen äidin puhetta. Haastattelut ja lehtiartikkelit yhteen laskettuna aineisto käsittää kaksikymmentäyksi uusperheen äidin puheenvuoroa. Analyysissa on käytetty teemoittelua ja tyypittelyä. Tutkimuksen teemat valikoituivat tutkimuksen teoriasta ja aineistosta ja niitä ovat tunnesiteet ja vanhemmuus, uusperheen pelisäännöt, aika ja ikätekijät, sekä äitipuoleuteen liittyvät odotukset. Teemoittelun pohjalta nousi mahdollisuus muodostaa uusperheen äidistä mahdollisimman laaja tyyppi. Tämän tutkielman laaja tyyppi on yhteenveto siitä, miten aineiston uusperheiden äidit näkivät äitiytensä uusperheessä. Olennaista laajalle tyypille on, että se on mahdollinen vaikkeikaan sellaisenaan todennäköinen. Tämän tutkimuksen tuloksista nousee esille, että uusperheen äitien suhde lapsipuoliin on erilainen kuin heidän suhteensa biologisiin lapsiin. Myös vanhemmuus ja auktoriteetti lapsipuolia kohtaan koetaan erilaisena. Tutkimuksen tuloksissa on nähtävissä se, että uusperheiden äidit korostavat biologisten vanhempien ensisijaisuutta lasten elämässä. Tutkimuksen tulosten mukaan uusperheiden äidit pitävät tärkeänä oman roolinsa ja auktoriteetin löytämistä uusperheessä, mutta kokevat ettei se ole mahdollista ilman puolison tukea tai perheen selkeitä yhteisiä pelisääntöjä. Aineiston uusperheiden äidit kertoivat kaipaavansa uusperheen vanhemmuudesta kulttuurisia malleja, jotta he tietäisivät mitä heiltä uusperheessä odotetaan. Tulosten mukaan uusperheiden äidit kokevat huolta biologisista lapsistaan. Äidit ovat huolissaan siitä osaavatko he antaa tarpeeksi aikaa biologisille lapsilleen uusperheessä. Ajan myötä äitiyden uusperheessä ei aineiston mukaan kuitenkaan juuri katsottu poikkeavan äitiydestä yleensä. Aika oli sellainen asia, joka näyttää yhdistävän kaikkia kertomuksia. Ilkeä äitipuoli -myytti vaikuttaa uusperheiden äitien yritykseen olla mahdollisimman hyviä äitipuolia. Myytti ainoista ”oikeista” biologisista ja rakastavista vanhemmista, aiheutti aineiston äideille puolestaan sen, että kertoessaan äitiydestä uusperheessä äidit varoivat astumasta biologisten vanhempien varpaille. Tuloksista käy myös ilmi, että kielteisistäkin tunteista uskalletaan puhua. Uusperheen haasteista ja ongelmista huolimatta tutkimuksen uusperheiden äidit kokevat äitiytensä uusperheessä pääosin myönteisenä. Uudistuneet kulttuuriset mallit, kuten ”uusi isyys” ja uudet perhemuodot, vaikuttavat myönteisesti äitiyden kokemiseen uusperheessä.