| Summary: | Pro gradu -työssäni tutkin sitä, miten maahanmuuttoa oikeutetaan Helsingin Sanomien
yleisönosastoteksteissä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1.Miten maahanmuuttoa oikeutetaan tai
epäoikeutetaan? ja 2. Eroavatko eri tavoin maahanmuuttajiin suhtautuvien kirjoittajien tavat oikeuttaa
kantansa toisistaan?
Käytän tutkimuksessa van Leeuwenin kehittämää oikeuttamisen teoriaa, jonka avulla voi
lingvistisesti analysoida erilaisia oikeutuksia. Hän jakaa oikeuttamiseen neljään pääkategoriaan, jotka
ovat 1. auktorisointi, 2. moraaliin vetoaminen, 3. järkeistäminen ja 4. tarinaistamisen. Teoria on luotu
oikeuttamisen tutkimiseen englannin kielestä, ja tässä tutkimuksessa sitä sovelletaan tiettävästi
ensimmäistä kertaa suomen kielellä tehtävään tutkimukseen. Oikeuttamisen teorian lisäksi lainaan
tutkimukseen myös Perelmanin käsitteen yleisöstä ja esisopimuksista analyysini tueksi.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Helsingin sanomien internet-sivuilta digihaun avulla, ja se
koostuu 24 mielipidetekstistä, jotka on julkaistu vuoden 2010 aikana. Tekstit jakautuvat kolmeen
ryhmään kannanottojensa perusteella. Nämä ryhmät ovat: ei maahanmuutolle, kyllä maahanmuutolle ja
ei humanitaariselle, kyllä työperäiselle maahanmuutolle. Analysoin aineistoa siitä näkokulmasta, onko
maahanmuuttoon liittyvä kannanotto puolesta vai vastaan ja erittelen myös tuloksia tästä kahtijaosta
käsin.
Tuloksista selvisi, että erilaisia oikeutuskategorioita oli käytetty yleisönosastoteksteissa hyvin
monipuolisesti, joskin tarinaistamista oli käytetty melko niukasti. Suurin ero eri kannanottojen välillä oli
se, että auktorisointia oli käytetty oikeuttamiseen monipuolisemmin maahanmuuttomyönteisissä kuin
-kielteisissä teksteissä. Eniten tekstien kannanottojen oikeutuksissa oli vedottu järkeen ja moraaliin.
Järkeen vetoavissa oikeutuksissa painotettiin maahanmuuttomyönteisissä teksteissä paljon taloudellista
hyötyä, jota maahanmuuttajat voivat Suomelle tuottaa. Maahanmuuttokielteisissä teksteissä sen sijaan
viitattiin mahdollisiin haittoihin, joita maahanmuutto voi Suomelle aiheuttaa esimerkiksi ympäristön ja
talouden kannalta. Maahanmuuttomyönteisissä teksteissä moraaliin vetoaminen näkyi esimerkiksi
viittauksina humaaneiksi koettuihin arvoihin, kun taas maahanmuuttokielteisissä teksteissä moraaliin
vedottiin usein silloin, kun haluttiin puolustaa omaa näkemystä.
|
|---|