Vaatimusmäärittely ketterässä ohjelmistokehityksessä

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten vaatimusmäärittely toteutetaan ketterässä ohjelmistokehityksessä ja millaisia käytänteitä sekä tekniikoita vaatimusmäärittelyssä voidaan käyttää. Aihetta käsitellään vertailemalla eroja perinteisen ja ketterän lähestymistavan välillä erityi...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Ruuska, Tatu
Muut tekijät: Faculty of Information Technology, Informaatioteknologian tiedekunta, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Department of Computer Science and Information Systems, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2012
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38590
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten vaatimusmäärittely toteutetaan ketterässä ohjelmistokehityksessä ja millaisia käytänteitä sekä tekniikoita vaatimusmäärittelyssä voidaan käyttää. Aihetta käsitellään vertailemalla eroja perinteisen ja ketterän lähestymistavan välillä erityisesti vaatimusmäärittelyn osalta. Ketterän vaatimusmäärittelyn käytänteitä ja tekniikoita tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Tutkielma perustuu aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Ohjelmistokehityksen osalta lähestymistapojen erot näkyvät mm. projektien johtamisessa ja hallinnassa, yleisessä toimintatavassa, kehittäjien ja asiakkaiden rooleissa, suunnittelussa, arkkitehtuurissa ja toteutuksessa. Ketterä vaatimusmäärittely sisältää samat vaiheet kuin perinteisessä lähestymistavassa, joskin erilailla ajoitettuina ja painotettuina. Vaatimusmäärittely on kuitenkin jatkuvaa, ja vaatimukset kehittyvät projektin edetessä. Perinteisen vaatimusmäärittelyn vaiheet suoritetaan suurelta osin peräkkäisinä, kun taas ketterässä vaatimusmäärittelyssä niitä suoritetaan voimakkaasti iteroiden. Tutkielmassa esitellään myös laajasti ketterään vaatimusmäärittelyyn tarkoitettuja käytäntöjä ja tekniikoita, jotka liittyvät mm. vaatimusten esittämiseen, jakamiseen, priorisointiin, dokumentointiin ja jäljitykseen. Lopuksi työssä esitellään myös ketterän vaatimusmäärittelyn haasteita, joihin on tärkeää varautua ohjelmistokehityksessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yleiskuvan saamiseksi perinteisen ja ketterän vaatimusmäärittelyn eroista. Tutkimuksessa esitettyjä ketterän vaatimusmäärittelyn tekniikoita voidaan harkita käytettäväksi käytännön projekteissa.