| Summary: | Tutkielma käsittelee osallistavaa demokratiaa Euroopan unionille perustuslakia
valmistelleen Eurooppa-konventin työskentelyssä. Eurooppa-konventti perustettiin
Laekenin julistuksen mukaisesti: julistuksessa jäsenvaltioiden ministerit peräänkuuluttivat
demokraattisempaa EU:ta unionin demokratiavajeen paikkaamiseksi. Tutkimuksessa
tarkastellaan konventin jäsenten tekemiä muutosehdotuksia osallistavan demokratian
artiklaan I-46, ja erityisesti sitä, miten kansalaisaloite, yksi suoran demokratian
menetelmistä, päätyi perustuslakiehdotukseen kahden eurooppalaisen NGO:n (Democracy
International ja IRI Europe) voimakkaan lobbauksen jälkeen.
Lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota konventin työskentelyyn osallistavan
demokratian näkökulmasta, koska Eurooppa-konventin puheenjohtajisto sai jäseniltään
runsaasti kritiikkiä epädemokraattisuudestaan. Osa konventin jäsenistä päätyi tekemään
Demokratioiden Eurooppa -raportin, jonka mukaan konventin kokoonpano ja työskentely
oli Laekenin julistuksen vastainen. Tutkimuksessa kartoitetaan myös raportintekijöiden
muutosehdotuksia ja sitä kautta konventin työskentelyn osallistavaa demokratiaa.
Konventin jäsenten muutosehdotuksia analysoidaan modernin osallistavan
demokratiateorian avulla, johon kuuluu sekä deliberatiivisen demokratian että suoran
demokratian menetelmiä.
Keskeisin tutkimustulos on se, että vaikka perustuslakiehdotukseen saatiin historiallisesti
mukaan suoran demokratian menetelmistä kansalaisaloite, itse konventin työskentely ei
hyödyntänyt osallistavan demokratian mahdollisuuksia. Näin jäsenvaltioiden edustajina
konventissa toimineet rivijäsenet eivät saaneet ääntään kuuluviin, ja olivat
paradoksaalisesti ikään kuin tavallisten kansalaisten asemassa, vaikka Laekenin
julistuksessa vaadittiin demokraattista konventtia. Osallistava demokratia näyttäytyy tämän
tutkimuksen valossa yhtenä mahdollisuutena Euroopan unionin demokratiavajeen
paikkaajaksi.
|
|---|