| Yhteenveto: | Tutkielma käsittelee Muhammed-pilapiirroskohua ja siihen liittyvää keskustelua retorisen
diskurssianalyysin keinoin. Helsingin Sanomissa joulukuun 2005 ja maaliskuun 2006
välisenä aikana julkaistujen kirjoitusten sekä 4.4.2006 esitetyn Ajankohtaisen kakkosen
keskustelutilaisuuden kautta tutkielmassa tarkastellaan ilmiön eri puolia. Erityisesti
huomio keskittyy niihin retorisiin tapoihin, joiden kautta länsimaisen retorisen yhteistilan
sisällä muslimitoiseutta rajattiin Lännen käsitteen ulkopuolelle. Samalla konfliktia
tarkastellaan myös niiden vastapuheiden näkökulmasta, jotka nousivat näitä kategorisoivia
käsityksiä vastustamaan.
Ulossulkemisen käytäntöjen avulla tutkielmassa luetaan esiin sen länsimaisen retorisen
yhteistilan rajoja, jonka sisällä pilapiirroskeskustelua käytiin. Yhteistilan rajojen
esiintuomisen yhteydessä tutkielman aikana kyseenalaistuu se näkemys, jonka mukaan
Muhammed-pilapiirroskohu pyrittiin esittämään konfliktina totalitaarisen Islamin ja
vapaan läntisen median välillä. Aineiston kautta tuodaan esiin se, kuinka
pilapiirroskeskustelu sisälsi itse asiassa monia eri merkityksenantoja, minkä vuoksi ilmiön
yksinkertaistaminen koskemaan vain sananvapauden tematiikkaa ei anna täyttä kuvaa
tapahtumista.
Retoristen ulossulkemisen keinojen lisäksi tutkielman tärkeimpänä huomiona voidaan pitää
näitä kategorisoivia kielenkäytöntapoja vastustamaan nousseita puheakteja – vastapuhetta.
Vastapuhe näyttäytyykin ominaisuuksiensa vuoksi pilapiirroskohun ymmärtämisen
kannalta merkittävänä ilmiön eri muotoja esiin tuovana toimintana. Etenkin vastapuheen
käsitteen kautta tutkimus osoittaa Muhammed-pilapiirroskiistan monipuolisuuden, joka
vain toisen osapuolen argumentteihin keskityttäessä jäisi huomioimatta.
|
|---|