Summary: | Tässä tutkimuksessa tarkastelen Euroopan unionin kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröintiprosessia
vapaan liikkuvuuden direktiivistä aina asiakkaan ja virkailijan kohtaamiseen
saakka ja tutkin sitä, millaista politiikkaa tällä matkalla tapahtuu. Tarkoituksena on
pohtia sitä, mikä tehtävä rekisteröinnillä on, millaisia merkityksiä se luo unionin kansalaisuudelle
ja vapaalle liikkuvuudelle. Teoreettinen viitekehys muodostuu kansalaisuuteen
liittyvästä teoriasta ja Michel Foucaultin hallinnoinnin teoriasta. Tarkoituksena on
selvittää erilaisia teoreettisia suuntauksia ja käsityksiä kansalaisuudesta ja valottaa aiheesta
käytyä teoreettista keskustelua, sekä pohtia millaisena unionin kansalaisuus näyttäytyy
teoriakirjallisuuden valossa. Michel Foucaultin ajatukset hallinnoimisesta on otettu
lyhyesti mukaan tuomaan näkökulmaa byrokraattisen prosessin tarkastelussa.
Tutkimuksen aineiston muodostavat haastattelu-, paperi- ja havainnointiosat, jotka on
kerätty Helsingin Ulkomaalaispoliisin asiakaspalvelussa elokuussa 2007. Niihin kuuluu
mm. vapaan liikkuvuuden direktiivi, Suomen Ulkomaalaislain luku 10, koulutusmateriaalia,
Ulkomaalaispoliisin työntekijöiden haastatteluja, havainnointimuistiinpanoja rekisteröintitilanteesta
sekä yleisölle suunnattuja tiedotuksia ja ohjeita aiheesta. Luen paperiaineistoa
diskurssianalyysin perusmenetelmien avulla. Katutason byrokratian toimintaa tutkineiden
Michael Lipskyn ja Leena Eräsaaren tutkimukset ja ajatukset luovat tarkastelupohjan,
joiden läpi luen ja analysoin keräämääni aineistoa.
Unionin kansalaisuus on sekoitus erilaisista kansalaisuuskäsityksistä. Se täydentää jäsenvaltion
kansalaisuutta, mutta ei korvaa sitä. Tällä hetkellä sitä voi kuvailla ns. ohueksi
kansalaisuudeksi, jonka pohjana on ainoastaan lainsäädäntöä. Unionin kansalaisuus on
esimerkki ns. jälkinationalistisesta kansalaisuudesta. Kansalaisuuteen liittyy myös tilan
kontrolli. Vapaan liikkuvuuden aikana unionin kansalaisen ei tarvitse hakea lupaa toisessa
jäsenmaassa oleskeluun, mutta hänellä on velvollisuus rekisteröityä paikallisviranomaisella.
Tämä rekisteröintiprosessi ei virallisesti ole kontrollin väline, vaikka se sellaisena
vielä jossain määrin toimii ja siihen vielä kohdistetaan sen suuntaisia odotuksia.
|