| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida Kylmän sodan jälkeisiä geopoliittisia
esityksiä clintonilaisessa kontekstissa. Tutkimuksen kysymyksenä on löytää
yhtymäkohtia Huntingtonin, Fukuyaman, Luttwakin, Kaplanin ja Brzezinskin
geopoliittista visioista ja Clintonin retoriikasta. Analysoin puheita geopolitiikan kautta
yrittäen pohjautua Riikka Kuusiston ja Girgio Agambenin käsityksiin kielen
vaikutuksesta argumentointiin. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt presidentti
Clintonin ulkopoliittisia puheita. Tutkimustulokseni esitän analyysin lopussa, jossa
yritän piirtää kartan Clintonin geopoliittisesta kosmologiasta.
Tutkielman alkuvaiheessa selvennän kielellisyyden merkityksen argumentaation,
puheen ja metaforien kautta, jonka jälkeen käyn lävitse Clintonin ulkopoliittiset teemat.
Teemat yhdistän geopolitiikan teorian kautta edellä mainittuihin geopoliittisiin
visioihin. Fukuyaman kautta peilaan Yhdysvaltojen roolia maailmassa
maailmanpoliisin ja fukuyamalaisen historian kautta. Huntingtonilta kysyn
kulttuureista. Luttwak artikuloi talouden vallan merkityksestä. Brzezinskin kautta
peilaan Clintonin retoriikkaa ja politiikkaa Natoon, Venäjään, Turkkiin ja Eurooppaan.
Kaplanin kanssa keskustelen humanitaarisesta interventiosta ja tulevasta anarkiasta.
Keskeinen asia tutkimuksessani oli Clintonin retoriikan ja politiikan visualisointi
kartaksi, jossa Länsi (ideologiana), Yhdysvallat (fyysisenä) ja assertiivinen
multilateralismi (keinona) olivat hänen kosmologiansa politiikan dynamo. Dynamon
sisäinen liike synnyttää sykäyksiä maailmaan, jossa Clinton globalisaatiota edistäen
yrittää tuottaa planeettaan sosiaalista sideainetta Kylmän sodan jälkeiseen pysyvän
rauhantilan tuottamiseen.
|
|---|