| Summary: | Tutkielman tehtävänä on selvittää, millainen kuva Suomessa työskentelevistä virolaisista
syntyy Helsingin Sanomien uutisoinnissa vuosina 1991 ja 2004. Tarkoituksena on
tarkastella millaisia virolaistyöntekijän kategorioita näinä vuosina uutisoinnissa esiintyy ja
miten nämä kategoriat muodostuvat. Kategorioiden muodostumista tarkasteltaessa
kiinnitetään huomiota siihen, kuka saa puheenvuoron virolaistyöntekijöitä koskevassa
uutisoinnissa. Tutkielmassa myös tarkastellaan, yritetäänkö virolaistyöntekijöiden
kategorioita neuvotella myönteisemmiksi.
Sekä tutkielman analyysimenetelmänä että teoreettisena viitekehyksenä toimii
jäsenyyskategoria-analyysi. Tärkein käsite on kategoriasidonnaisen toiminta, jonka avulla
selvitetään, millainen toiminta uutisoinnissa on tyypillistä virolaiselle työntekijälle.
Tutkielman aineistosta löytyi kolme virolaistyöntekijän kategoriaa, jotka kaikki esiintyivät
sekä vuoden 1991 että vuoden 2004 uutisoinnissa. Ensimmäinen kategoria on parempaa
elämää etsivät virolaistyöntekijät. Tähän kategoriaan kuuluu erityisesti virolaisten
kuvaaminen köyhinä ja ei-länsimaisina. Vuonna 1991 heitä kuvattiin entisen
Neuvostoliiton kansalaisina ja vuonna 2004 uusien EU-maiden kansalaisina, mikä erottaa
virolaiset selvästi länsimaisten, EU-kansalaisten, suomalaisten kategoriasta. Toinen
tutkielmassa esiin tullut kategoria on virolaistyöntekijät uhkana, heidän
kategoriasidonnaista toimintaa oli molempien vuosien uutisoinnissa laiton työnteko ja
kilpailun vääristäminen. Kilpailun vääristyminen korostui erityisesti vuonna 2004 kun
Virosta tuli EU:n jäsenmaa, joka olisi voinut mahdollistaa työntekijöiden vapaan
liikkuvuuden Suomeen. Kolmas kategoria on virolaistyöntekijät uhreina. Virolaisia uhreina
kuvaavat uutiset kiinnittivät huomiota työntekijöiden työoloihin, palkkoihin ja
suomalaisten työnantajien toimintaan. Uhreja oli kahdenlaisia; omia oikeuksiaan vaativat
virolaistyöntekijät sekä suomalaisviranomaisten pelastamat virolaiset työntekijät. Usein
yhdessä uutisessa esiintyi useamman kuin yhden kategorian virolaisia, mutta yhteistä
kaikille uutisille oli se, että virolaistyöntekijät pääsivät ääneen huomattavasti harvemmin
kuin suomalaiset. Suomalaiset myös vastasivat virolaistyöntekijöiden kategorioiden
neuvottelusta myönteisemmäksi. Kategorioista neuvoteltiin etenkin vuonna 2004 tuomalla
esiin suomalaisten heikkouksia ja toisaalta korostamalla virolaisten hyviä puolia.
|
|---|